Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen kirjoitti takavuosien paperipaikkakunnista, teollisuuden ominaistuoksusta ja nuorten tuolloisista ammatinvalinnan perusteista perjantaina 15.8. Akkanen kuvaili uraa paperitehtaassa tottumuskysymykseksi tai mielikuvituksen puutteeksi.

Vanhala pitää valitettavana kirjoitusta, jossa tavallisella palkkatyöllä itsensä elättäminen näyttäytyy siinä jollain tapaa heikkolahjaisemman ihmisen valintana ja näin ollen työstä saatu vastike jokseenkin suhteettomana. Vanhala kysyy, minkälaisen viestin Akkasen kirjoitus antaa ammatillista koulutusta harkitseville nuorille taikka tavallisissa töissä jo työskenteleville. Monen 70-luvulla työuransa aloittaneiden työurat jatkuvat tehtailla edelleen.

- Kaikkiin ammatteihin ei kannata valmistua korkeakoulun kautta, mutta jokaisella työntekijällä tulee olla oikeus tehdä työtään ylpeänä ja niin hyvin kuin osaa asianmukaista vastiketta vastaan.

Akkasen havainto on, että paperiteollisuuden tuoksujen tilalle on tullut venäläisturismi ja vertauskuvaksi rahan tuoksulle parfyymin tuoksu.

- Kalliin parfyymin vetovoimasta huolimatta tavallisten työntekijöiden hiki on se, jonka tuoksu pitää meidät kaikki leivässä ja sirkushuveissa vielä pitkään, muistuttaa Vanhala.

> Se on työ joka tuoksuu - Vanhalan mielipidekirjoitus (julkaistu HS 21.8.) kokonaisuudessaan

> 70-luvulla Etelä-Karjalassa saattoi haistaa rahan - linkki Helsigin Sanomien sivuille Juha Akkasen kirjoitukseen