Paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on vuodesta 2012 lähtien ollut mahdollista sopia paikallisesti 12-tuntisen vuorojärjestelmän käytöstä. Paperiliiton arvion mukaan ensi vuonna 12-tuntisessa on mukana joka neljäs työaikamuoto 37:aa tekevistä paperiliittolaisista.

Työvuorojärjestelmän vaikutuksia on myös tutkittu. Työterveyslaitoksen kolmea työpaikkaa koskeneessa raportissa tuli esiin, että 12 tunnin vuoroissa työskentelevät ilmoittivat muun muassa selvästi vähemmän työvuorojärjestelmästä johtuvia terveyteen, työhyvinvointiin ja työn sujumiseen liittyviä haittoja ja raportoivat vähemmän univaikeuksia kuin 8 tunnin vuorojärjestelmää tekevät.

Samoja positiivisia vaikutuksia tuli esiin myös Paperiliiton jäsenille kohdistetusta kyselystä. Kyselyn toteutti Paperiliiton sihteeri Sami Laakso tänä vuonna ay-toimihenkilötutkinnon lopputyötään varten.

Kyselyyn vastasi 1138 Paperiliiton jäsentä. Vastaajien joukossa oli lähes kaikkien paperi- ja paperinjalostusteollisuudessa käytössä olevien työaikamuotojen tekijöitä. Tässä jutussa keskitytään keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien vastauksiin. Heitä oli vastaajista 823 eli 72 prosenttia. Näistä 8-tuntista tekee 655 henkilöä ja 12-tuntista 168 henkilöä.

12-tuntisten osuus kasvaa

Työaikajärjestelmän vaikutus työhyvinvointiin näkyy erityisesti työaikamuoto 37:n sisällä 8- ja 12-tuntisista työvuorojärjestelmää tekevien välillä.

– Itsekin olen kuullut paljon jäsenten kommentteja siitä, miksi 12-tuntinen järjestelmä koetaan hyväksi. Työntekijä nukkuu enemmän ja paremmin, palautuu nopeammin ja tuntee jaksavansa paremmin sekä töissä että vapaa-ajallaan. Nämä tulivat esiin myös saaduissa vastauksissa, Laakso perustelee.

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevistä vastaajista joka viidennellä oli käytössä 12-tuntinen työaikamuoto. 12-tuntista tekevien osuus 37-laisista nousee tulevana verovuonna 2019 vähintään 25 prosenttiin, kun 12-tuntisen kokeilu alkaa Stora Enson Veitsiluodon ja Imatran tehtailla.

Jaksaminen paranee

12-tuntisen tekijät pitävät työvuorojärjestelmänsä parhaina puolina vapaapäivien määrän lisääntymistä, jaksamisen ja yleisen vireystilan parantumista sekä sitä, että normaaliin unirytmiin palautuu työvuorojen jälkeen helpommin.
Kysymykseen 12-tuntisen huonoista puolista vastauksia tuli niukasti. Niissä tuli esiin neljän päivän työputken aikana vähiin jäävää vapaa-aikaa ja se, että joskus työpäivä tuntuu pitkältä.

Kun vastaajilta kysyttiin, miten nykyinen työvuorojärjestelmä vaikuttaa hänen yleiseen hyvinvointiinsa, tuli esiin selviä eroja 8-tunnin ja 12-tunnin järjestelmien välillä

77 prosenttia 12-tuntista tekevistä koki, että heidän vuorojärjestelmänsä ei häirinnyt työssä jaksamista lainkaan tai että sillä oli työssä jaksamiseen positiivinen vaikutus. 8-tuntista tekevistä näin koki 25 prosenttia ja 75 prosentin mielestä työvuorojärjestelmä häiritsi jaksamista merkittävästi tai jonkin verran.

Vapaa-ajan yleistä vireystasoa 12-tuntinen työaikamuoto ei häirinnyt lainkaan tai se vaikutti positiivisesti 78 prosentin mielestä. 8-tuntista tekevistä vastaajista tätä mieltä oli vain 20 prosenttia.

Parempaa unta ja enemmän

Normaaliin unirytmiin 12-tuntisen tekijät kokivat palautuvansa helpommin. 8-tuntista tekevistä 83 prosenttia koki työvuorojärjestelmänsä häiritsevän sekä unen määrää että laatua jonkin verran tai merkittävästi. 12-tuntista tekevistä työvuorojärjestelmä häiritsi noin joka kolmannen vastaajan unen määrää ja laatua.

Kyselytutkimuksessa kysyttiin työntekijöiden nukkumismääriä työvuorojärjestelmän kaikissa eri vaiheissa. Keskimäärin unta tuli vuorokautta kohden laskettuna 8-tuntista tekeville 7 tuntia, 12-tuntista tekeville 7 tuntia ja 20 minuuttia.

– Voi tuntua, että 20 minuutin ero ei ole suuri, mutta viikossa eroa kertyy 2 tuntia 20 minuuttia, joka pitemmän päälle jo tuntuu, arvioi Laakso.

Työvuorojen vaikutus omaan vuorokausirytmiin vaikutti monien hyvinvointiin. Etenkin 8-tuntisen järjestelmän pitkässä kierrossa rytmiä voi olla vaikea kääntää, mutta sama ongelma oli myös osalla 8-tuntista lyhyttä kiertoa tekevillä.

– Useampi vastaaja mainitsi, että oma sisäinen kello on sekaisin koko ajan. Oman rytmin rikkoutuminen on itse asiassa sekin haitallista, sillä omasta biologisesta vuorokausirytmistä poikkeava unirytmi vaikuttaa tutkimusten mukaan ihmisen hormonitoimintaan enemmän kuin normaalin vuorokausirytmin mukainen, mutta liian vähäinen unen määrä, Laakso pohtii.

Terveempi olo

Positiivisimmin 12-tuntista tekevät kokivat työvuorojärjestelmän vaikutuksen yleiseen terveydentilaan. Heistä 82 prosentin mielestä häiritsevää vaikutusta ei ollut tai vaikutus oli positiivinen. 8 tunnin tekijöistä samoin ajatteli 42 prosenttia.

Vastaajilta kysyttiin myös työaikamuodon vaikutusta sosiaaliseen elämään, parisuhteeseen, perhe-elämään ja vapaa-ajan harrastuksiin. Myös näiden suhteen vähintään 64 prosenttia 12-tuntista tekevistä koki työaikamuodon vaikutukset positiivisina.

Vertailussa Laakso ottaisi huomioon sen, että lähestulkoon kaikilla 12-tuntista tekevillä on kokemusta myös 8-tuntisesta vuorojärjestelmästä. Toisaalta ne, jotka tekevät nyt 8-tuntista, mutta ovat kiinnostuneita kokeilemaan 12-tuntista, saattavat arvioida nykyistä työaikamuotoaan siltä pohjalta.

– Kysyttäessä työaikamuodon hyviä ja huonoja puolia, näen vastauksissa heijastelua niistä vaihtoehdoista, jotka eivät ole itsellä käytössä, arvioi Laakso.

Esimerkiksi kysyttäessä 8-tuntisen työaikajärjestelmän tärkeimpiä kehittämiskohteita, mainittiin 12-tuntisen kokeilu niistä tärkeimmäksi. Toiseksi eniten ehdotettiin aamuvuoron alkamisajan siirtämistä kello 7:ksi. 12-tuntisen tekijöiltä ei tullut oman työaikajärjestelmänsä kehittämiseen lainkaan ehdotuksia.

Rasittavuudessa eroa

Kun vastaajilta kysyttiin, asteikolla 1-4, kuinka rasittavana he pitävät työtään, oli 8-tuntista tekevien keskiarvo noin 2,5 sekä fyysisen että psyykkisen rasittavuuden osalta. 12-tuntista tekevien keskiarvo työn fyysisessä rasittavuudessa oli 2,1 ja psyykkisessä rasittavuudessa 2,0. Kymmenysten erot keskiarvoissa eivät äkkiseltään tunnu suurilta, mutta erot ovat tilastollisesti merkittävät eli kertovat siitä, että työaikajärjestelmät koetaan hyvin eri tavoin.

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan työkykyään: ”Jos työkykysi on parhaimmillaan ollut tasolla 10, minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi?” Arviointiasteikossa 0 tarkoitti, ettei pysty tekemään työtä ollenkaan ja taso 5, että työkyky on noin puolet siitä, missä se on ollut parhaimmillaan.

– 12-tuntisten arvioima työkyky oli keskimäärin 8,8, kun se 8-tuntista tekevillä oli 7,8, Laakso kertoo.

Kyselytutkimuksesta saadut tulokset vahvistavat paperiliittolaisten osalta sen, että työaikajärjestelyillä on merkittävä vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin ja ovat keskeisessä roolissa työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.

– Työhyvinvoinnilla taas on osoitettu olevan vaikutusta tuottavuuteen. Näiden havaintojen perusteella 12-tuntisen järjestelmän pitäisi kiinnostaa nykyistä useampaa työnantajaa etenkin siksi, ettei järjestelmästä aiheudu työnantajalle mitään kuluja, Laakso toteaa.

Lue myös, mitä pietarsaarelainen Peter Sacklen pitää työaikamuotonsa hyvinä puolina   
Aiheesta lisäksi Paperiliitto-lehdessä 10/2018    

Kyselyyn vastaajat

• 1138 paperiliittolaista
• iältään 19-65-vuotiaita
• keski-ikä 46,5 vuotta
• vastaajista miehiä oli 88 % ja naisia 12 %
• lähes puolella (47 %) vastaajista asui perheessä yksi tai useampi alaikäinen lapsi.
• työmatkan pituus oli keskimäärin 16 kilometriä yhteen suuntaan.
• olivat työskennelleet alalla keskimäärin 22 vuotta.
• ylivoimaisesti yleisin työaikamuoto oli keskeytymätön kolmivuorotyö, jota teki 72 % vastaajista

Kirjallisuutta:

Hyvinvointia vuorotyöhön - työtekijän opas vuorotyön hallintaan, TTL 2017.
12 tunnin vuorojärjestelmien turvallinen ja työhyvinvointia edistävä toteuttaminen teollisuudessa, tekijät: Kati Karhula, Annina Ropponen, Mikko Härmä, Tarja Hakola, Mia Pylkkönen, Mikael Sallinen, Sampsa Puttonen. TTL 2016.