Viisitoista järjestöä Paperiliitto mukaan lukien on tänään vedonnut alemman tieverkon parantamisen puolesta. 

5.2.2015

Yhteiskunnan rahoitus alempaan tieverkkoon ja yksityisteihin on liian matala suhteessa niiden merkitykseen. Mikäli tieverkostamme ei huolehdita, on se uhka Suomen biotalouteen perustuvalle kasvulle. Alemman tieverkon pullonkaulojen poistamiseen tarvitaan lisärahoitusta. Näin saavutetaan merkittävät säästöt biotalouden elinkeinoille ja luodaan mahdollisuudet Suomen biotalousstrategian mukaiselle talouden ja työllisyyden kasvulle.

Järjestöt vaativat parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän esittämän 200 miljoonan euron tasokorotuksen lisäksi noin 50 miljoonan euron vuotuista lisäystä alemman tieverkon ylläpitoon. Lisärahoituksella poistetaan alemman tieverkon keskeiset pullonkaulat, kuten kriittisimmät painorajoitetut sillat ja tieosuudet, sekä parannetaan alemman tieverkon kuntoa. Lisäksi yksityisteiden vuosittainen avustustaso on nostettava noin 30 miljoonaan euroon. Yksityisteiden nykyinen viiden miljoonan euron avustustaso on täysin riittämätön.

Tienpidon määrärahat painottuvat nykyisin vilkasliikenteisiin teihin. Koska perusväylänpidon rahoitustaso on jo vuosia ollut kestämättömän alhainen, on alemman tieverkon ylläpito jäänyt ilman riittävää rahoitusta. Nykyinen linja säästää väylien hoidosta ja ylläpidosta on todellinen uhka Suomen kilpailukyvylle sekä sen hyvinvoinnin kasvun kärkenä olevalle biotaloudelle.

Pellervon taloustutkimus julkaisi 5.2. raportin liikenneverkon kansantaloudellisista vaikutuksista. Sen mukaan alemman tieverkon osuus on merkittävä mm. biotalouden raakapuun kuljetusreiteillä ja maidon keräilyreiteillä. Lisäksi myös muu maatalous ja vähittäiskaupan kuljetukset käyttävät alempaa tieverkkoa. Raportissa arvioitiin esimerkiksi yksin metsäteollisuuden raakapuun kuljetuskustannusten alenevan vuosittain 25 miljoonalla eurolla, mikäli väylät ovat kunnossa. Kun huomioidaan kaikki alempaa tieverkkoa käyttävät elinkeinot, säästöt kasvavat noin 50 miljoonaan euroon vuodessa. Raportin mukaan hyödyt saavutetaan kahdeksanvuotisella, noin 20 miljoonan euron vuotuisella lisäpanostuksella.
Alemman tieverkon ja yksityisteiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Mikäli esimerkiksi metsäteollisuudessa suunnitellut investoinnit toteutuvat, puun tarpeen on arvioitu lisääntyvän 10 miljoonalla kuutiolla eli lähes 16 prosentilla nykyisestä. Lisäksi yhdyskuntiin suunniteltujen kaukolämpöä ja sähköä tuottavien voimalaitosten metsäenergian tarpeeksi on arvioitu 5–6 miljoonaa kuutiota energiapuuta. Tieverkon kunnosta ei saa muodostua estettä kustannustehokkaalle puunhankinnalle.

Biotalouden kasvupohjana oleva maa- ja metsätalous kattaa koko Suomen ja pitää monet paikkakunnat elinkelpoisena. Alan menestys näkyy Suomessa työpaikkoina, investointeina, puunmyyntituloina yksityishenkiöille sekä vienti- ja verotuloina yhteiskunnalle. Yhteiskunnan on keskityttävä kasvuedellytysten luomiseen huolehtimalla, että toimintaympäristö vastaa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan biotalouden tarpeita. Perusväylänpitoon sijoitettu euro on kannattava investointi suomalaiseen hyvinvointiin. 

Metsäteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry, Bioenergia ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Energiateollisuus ry, INFRA ry, Koneyrittäjien liitto ry, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry, Paperiliitto ry, Puuliitto, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Sahat ry, Suomen Tieyhdistys ry, Yleinen Teollisuusliitto YTL ry/Logistiikka-asiakkaiden neuvottelukunta