EU:n kilpailukykykompassi korostaa valikoivia, merkityksellisiin hankkeisiin kohdennettuja toimia, kun taas Suomen teollisuuspolitiikan tavoitteena on kasvattaa tutkimus- ja kehitystoimintaa tekevien yritysten määrää. Teollisuuspolitiikan eväitä analysoineet tukijat havaitsivat, että ilmastonmuutos, heikko tuottavuuskehitys ja kilpailijamaiden protektionistiset toimet ovat haastaneet perinteisiä ajattelutapoja ja luoneet perusteita valikoivalle teollisuuspolitiikalle niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin. 

Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema ja ennustepäällikkö Juho Koistinen kartoittavat teollisuuspolitiikan paluuta, sen erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja mahdollisia painotuksia. Analyysin nimi on Uutta kasvua etsimässä – Millainen teollisuuspolitiikka palaa Suomeen ja Eurooppaan? ja se on julkaistu Teollisuuden palkansaajien julkaisuissa.

– Myös Suomessa voisi olla järkevää keskittää resursseja perusteltuihin kohteisiin EU:n strategian mukaisesti, Ilkka Kiema sanoo.

Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen korostaa, että avainteknologioiden merkitys kasvaa kansainvälisessä kilpailussa.

– Nokia-ajan perintö osoitti, että Suomessa voidaan rakentaa globaali menestystarina, jos osaaminen, riskinotto ja markkinoille pääsy yhdistyvät, Janne Pelkonen pohtii.

– Suomen työeläkejärjestelmän kestävyys nojaa pitkällä aikavälillä talouden ja tuottavuuden kasvuun. Analyysi tarjoaa eväitä keskusteluun Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden vahvistamisesta. Väestön ikääntyessä nämä tekijät ovat ratkaisevia hyvinvointiyhteiskunnan ja työeläkkeiden turvaamiseksi, sanoo Pelkonen.

Analyysi on luettavissa tästä linkistä.