Hallitusohjelma ja siihen liittyvä yhteiskuntasopimus yrittää ajaa ay-liikkeen selkä seinää vasten. Yhteiskuntasopimuksen hinta tuntuu kovalta ja pelivara neuvotteluissa olemattomalta.

– En jaksa uskoa, että sopimus, joka pitää sisällään vain heikennyksiä tavalliselle palkansaajalle, olisi hyväksyttävissä. Lisäksi tapa, jolla päätökset yritetään runnoa läpi, ei edesauta hallituksen tavoitteiden toteutumista. Neuvotteluissa kaikilla osapuolilla tulisi edes olla mahdollisuus esittää omia näkemyksiään ennen ratkaisujen tekemistä, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

– Julkisuudessa on jo kiinnitetty huomiota siihen, kuinka maksumieheksi näyttävät joutuvan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, kuten työttömät. Vastaava ongelma näyttäytyy myös työmarkkinoiden osalta. Alle vuoden määräaikaisten työsuhteiden solmiminen ilman eri perustetta vaikuttaa kaikkein kipeimmin niihin, joiden asema työelämässä on jo entuudestaan heikko. Yhdessä koeajan pidentämisen kanssa muutokset merkitsevät kauniistikin arvioiden paluuta renkien ja piikojen pestuumarkkinoiden aikaan.

– Paluulla viime vuosisadan alun työelämään ja koulutuksesta leikkaamisella ei tulla saavuttamaan digitalisaatiolle asetettuja korkeita tavoitteita. Aika tulee kulumaan pikemminkin kaappikelloja vetäessä ja kerppuja tehdessä, toteaa Vanhala

Paperiliitossa tuntuu epäsuhtaiselta syntymässä oleva tilanne, jossa ay-liike laitetaan vastuuseen, oli lopputulos mikä tahansa.

Sovittu hallitusohjelma sisältää jo nyt toimia, jotka heikentävät työntekijöiden oikeuksia. Yhteiskuntasopimuksesta neuvoteltaessa pöytään tulevat vielä vaatimukset työajan pidentämisestä ja palkankorotusten nollalinjasta. Jos yhteiskuntasopimusta taas ei synny, uhkaa hallitus leikata muun muassa lapsilisiä ja työttömyysturvaa.

Työmarkkinaosapuolet ovat pitkin kevättä tarjonneet omia näkemyksiään tuottavuuden ja valtion tulojen kasvattamisesta. Vaihtoehtoisia näkemyksiä ja säästöjä ovat esittäneet muutkin. Petri Vanhala ottaa esimerkiksi maatalousmaan verottamisen, jota on myös esittänyt muun muassa Björn Wahlroos.

– Jos maa- ja metsätalousmaata verotettaisiin 25 euroa per hehtaari, se tuottaisi valtion kassaan vähän vajaa puoli miljardia euroa joka vuosi.