Näkökulma 15.12.2015

Yhteiskuntasopimattomuudesta

Lastentarhanopettaja pohti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 4.12. työssäjaksamistaan hallituksen mahdollisten ns. pakkolakileikkausten jälkeen. Samaa pohdintaa työelämän mielekkyydestä käy varmasti moni muukin työntekemisellä itseään elättävistä suomalaisista.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala haluaa lisätä keskusteluun muutaman huomion siltä osin, kun lastentarhanopettaja kirjoituksessaan kritisoi palkansaajaliikkeen tekemää työtä yhteiskuntasopimuksen eteen.

Yhteiskuntasopimusneuvotteluihin lähdettiin tilanteessa, jossa maan hallitus oli ilmoittanut toteuttavansa työntekijöihin kohdistuvat 5 prosentin työehtoheikennykset, elleivät työntekijä- ja työnantajajärjestöt saa muuta keskenään sovittua. Näissä neuvotteluissa esimerkiksi SAK teki oman esityksensä, joka piti sisällään muun muassa nollakorotukset palkkoihin vuodelle 2017 ja työnantajan sairausvakuutusmaksun alentamisen vaihtoehdoksi lomien lyhentämiselle ja muille työehtojen heikennyksille. Nämä esitykset eivät kuitenkaan missään vaiheessa EK:lle kelvanneet, vaan EK piti johdonmukaisesti kiinni (luvatusta) 5 prosentin työehtoheikennysten tasosta.

– Jos hallitus olisi luvannut pakkolaeilla työntekijöille 5 prosentin työehtojen parannukset, ei ratkaisua olisi sittenkään löytynyt. Jos neuvotteluihin mennessään tietää saavansa kaiken, vaikka tulosta ei tulisikaan, on neuvotteluissa helppo olla sopimatta mitään. Vaikeaa on sen sijaan sopia alle sen, minkä neuvottelemattakin saa. Tämän tosiasian vanki EK neuvotteluissa oli, Vanhala sanoo.

– Julkisuuspelin ammattiyhdistysliike hävisi mennen tullen. Kun hallitus ja EK pitävät kiinni työehtoheikennyksistä, työntekijäjärjestöt arvostelevat toisiaan ja osa työntekijöistä pohtii, häviävätkö myös muut työntekijät tässä leikissä varmasti yhtä paljon kuin minä. Tässä meillä on totisesti peiliin katsomisen paikka, Vanhala toteaa.