Valitsin sinut

pe 20. marraskuuta 2020 06.57.00

Krista Hupasen, 31, tuloa paperialalle voisi kuvailla Anna Puun laulun sanoin ”minä valitsin sinut”. Hupanen on kymmenen vuoden ajan tähdännyt määrätietoisesti alalle. Lokakuun alussa Hupanen sai oppisopimuskoulutuksen päätteeksi vakituisen työpaikan Metsä Boardin Kyröskosken tehtaalta.

– Olihan se sellainen toiveiden täyttymys.

Paperiala kiinnostaa Hupasta monestakin syystä. Ensinnäkin Paperiliitto on vahva liitto, jonka työntekijöillä on hänen mukaansa paremmat oltavat kuin monella muulla. Toiseksi häntä kiinnostaa puunjalostus ylipäätään.

– Puu on perinteinen suomalainen raaka-aine ja samalla se on tulevaisuuden raaka-aine. Meillä puuta riittää, ja osaamme tehdä siitä kaikenlaista. Puu on myös ekologinen.

Vuonna 2008 Hupanen valmistui levyseppähitsaajaksi. Ajankohta oli haastava työllistymisen kannalta. Metalliteollisuudessa oli tuolloin paljon kokeneempiakin henkilöitä työttömänä.

Hupanen päätti jatkaa opintojaan. Vuonna 2013 hän valmistui kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi. Opiskeluaikana hän sai jo jalkaa paperialan oven väliin, sillä hän teki kesätöitä Raflatacilla kunnossapidossa.

– Kesien jälkeen jatkoa ei kuitenkaan seurannut, ja tuntui, että paperialalla oli muutenkin tosi vähän työtilaisuuksia. Niinpä hakeuduin töihin Kemiralle Äetsään, minkä jälkeen olin töissä Metso Mineralseilla. Se työ ei ollut kunnossapitoa vaan kivenmurskauskoneiden kasaamista.

Sitten Kyröskoski ilmoitti oppisopimuskoulutuksesta. Hupanen tuumasi, että hän ei menetä mitään, jos hakee.

Hupasen työpaikka on voimalaitoksen kunnossapidossa. Hän viihtyy mainiosti työssään, mutta toivoo pääsevänsä myös prosessipuolelle voimalaitokseen tai kartonkitehtaalle. Oppisopimuskoulutuksen aikana hän työskenteli sekä kunnossapidossa että prosessissa.

– En ollut ikinä aiemmin nähnyt kartonkikonetta. Nyt näin!

Nainen kunnossapidossa on harvinaisuus, mutta Hupasen mukaan hänet on otettu hyvin vastaan. Hän toivoo olevansa esimerkkinä myös muille naisille.

– Ajattelen niin, että sen, minkä voimassa häviän, voitan jossain muussa.

Hupasen tunnelmat ovat nyt todella hyvät. Kannatti tavoitella sitkeästi unelmaansa.

– Kyröskoski on kiinnostava paikka, koska kartonkitehdas ja voimalaitos muodostavat omat maailmansa ja silti ne kulkevat käsi kädessä. Mahdollisuuksia erilaisiin työtehtäviin on paljon. Toivottavasti pääsen kokeilemaan monia niistä.

 

Rakkaus sysäsi alanvaihtoon

Wau, miten siistiä! Näin Markus Vainonen, 40, ajatteli, kun hän astui ensimmäistä kertaa sisään paperitehtaalle. Alaa vaihtanut Vainonen toivoo, että saa tehdä töitä paperialalla elämänsä loppuun asti.

Paperiliiton tuoreen jäsentutkimuksen mukaan joka kymmenes on hakenut ja joka kolmas on harkinnut hakevansa työpaikkaa toiselta toimialalta. Se on kuitenkin vain osa totuutta. Paperialalla on edelleen vetovoimaa, toistuvista irtisanomisista ja tehtaiden lopettamisista huolimatta.

Moni haluaa töihin juuri paperitehtaalle. Työskentely tehtaassa, yhdessä tekeminen ja vahva liitto vetävät puoleensa.

Oppisopimuskoulutuksesta näyttää tulleen valtaväylä alalle. Sitä pitkin kulkevat myös Paperiliitto-lehden haastattelemat alanvaihtajat.

Kouvolassa asunut Vainonen työskenteli kuljetusalan firmassa kymmenisen vuotta ennen alanvaihtoa. Hän kuljetti pitkin Etelä-Suomea muun muassa postia, elintarvikkeita ja öljyä.

Uudelle uralle hänet sysäsi eräs kohtaaminen.

– Kaikki lähti siitä, kun tutustuin Tinderissä imatralaiseen naiseen vuonna 2015. Rakastuimme, aloimme seurustella ja päätimme muuttaa yhteen Imatralla. Samalla aloin miettiä alanvaihtoa. Tuntui, että nyt olisi sopiva sauma kokeilla jotain muuta.

Vainosen puoliso työskenteli Stora Enson Imatran tehtailla laboratoriossa ja hän suositteli paperialaa. Tuohan ei ole hullumpi idea, Vainonen mietti. Ainakin tehtaita on alueella paljon.

 

Itseluottamusta löytyy

Elokuisena viikonloppuna 2017 Vainonen toi viimeisen muuttokuorman Imatralle ja seuraavana maanantaina hän aloitti prosessiteollisuuden perustutkinnon ammattiopisto Sampossa.

Opiskeluun kuuluvissa harjoitteluissa Vainonen työskenteli UPM:n Kaukaan paperitehtaalla jälkikäsittelyssä. Valmistuttuaan hän haki ja pääsi oppisopimuskoulutukseen, joka alkoi maaliskuussa 2020.

– Olen töissä samassa paikassa eli jälkikäsittelyssä. Pääsin silloin harjoitteluissa jo näyttämään osaamistani.

Oppisopimuskoulutus päättyy vuonna 2022. Vainonen on erittäin luottavainen työllistymisensä suhteen.

– Jos en minä työllisty, niin ei sitten kukaan. Alussa tulee varmasti määräaikaisuuksia ja sitten toivottavasti vakituinen paikka.

Paperialalla meneillään oleva murros ei Vainosta huolestuta. Hän miettii, että jos huonosti käy, aina voi opiskella uuden ammatin tai palata kuljetusalalle.

Aiemmassa työssään Vainonen työskenteli yksin ja vastasi vain omasta tontistaan. Nyt töitä tehdään yhdessä. Edellinen työ oli myös fyysisesti raskasta.

Olen tykännyt ihan hurjasti. ja työkaverit ovat mahtavia tyyppejä.

– Kartutin kuitenkin rohkeutta ja itseluottamusta, sillä hankalistakin tilanteista – kuten lumipenkkaan juuttumisista – piti selvitä yksin.

Vainonen tekee lyhyttä kiertoa, ja vuorotyö on vaatinut hieman totuttelua. Kuljetusalalla töitä tehtiin pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin. Työpäivä alkoi puoli kuusi aamulla.

– Nukkuminen on erilaista, vaikka aamuheräämiset ovatkin tuttuja. Olen ottanut sen tyylin, että nukun silloin, kun nukuttaa. En yritäkään pitää kiinni mistään säännöllisestä rytmistä.

Jos suhdemarkkinoilla löytyi Vainoselle napakymppi, samoin kävi myös työmarkkinoilla. Hänen kehuistaan ei ole tulla loppua.

– Olen tykännyt ihan hurjasti. Ja työkaverit ovat mahtavia tyyppejä. Täällä nivoutuu yhteen monenlaisia persoonia.

 

Yrittäjästä palkolliseksi

Kun viidenkympin rajapyykki lähestyi, Mika Lambert, 50, alkoi miettiä, että voisi sitä elämässä kokeilla jotain muutakin. Neljännesvuosisadan hän oli työskennellyt lasiasennusalalla, viimeiset 11 vuotta yrittäjänä.

Niinpä helmikuussa 2018 hän myi oman osuutensa yrityksestä yrityskumppanilleen ja alkoi katsella uutta tekemistä.

– Ei minulla ollut tarkkaa käsitystä siitä, mikä se uusi ura voisi olla. Vetoni voi vaikuttaa rohkealta, mutta olimme tehneet perheen kanssa isoja siirtoja aiemminkin. Sain myös vaimoni täyden tuen ratkaisulleni. 

Lambert oli aikoinaan opiskellut ajoneuvoasentajaksi. Hän päätti osallistua TE-toimiston järjestämälle kunnossapitokurssille verestääkseen taitojaan. Hän alkoi myös kysellä Simpeleen Metsä Boardin tehtaalla työskenteleviltä tutuiltaan työtilaisuuksia.

– Pääsinkin jo tammikuussa 2019 Simpeleen tehtaan kunnossapitoon tekemään sairausloman sijaisuutta. Tämän vuoden tammikuussa alkoi oppisopimuskoulutus, johon otettiin kaksi kunnossapidon puolelle. Minä olin niistä toinen.

Oppisopimuskoulutus loppuu ensi vuoden toukokuussa. Lambert miettii, että jos hyvin käy, työpaikan pitäisi olla varma.

– Iso osa kunnossapidossa työskentelevistä lähentelee eläkeikää. Tarvetta tekeville käsille on varmasti. Uskon tehtaan tulevaisuuteen, vaikka alalla leikkauksia onkin.

Suurin muutos edelliseen työhön on se, että Lambertin stressikäyrä huitelee huomattavasti alempana. Nyt voimia jää myös vapaa-ajalle.

Yrittäjänä työt alkoivat kahdeksalta, ja liike meni kiinni viideltä, mutta työt eivät suinkaan loppuneet vielä silloin. Työhön kuului myös paljon ajamista paikasta toiseen. Kohteita saattoi olla missä päin Etelä-Karjalaa vain.

– Nyt työt odottavat tehtaan porttien sisäpuolella ja myös pysyvät siellä.

Usein sanotaan, että yrittäjällä on sekä vapautta että vastuuta. Lambert kokee, että hänen alallaan yrittäjän vapaus oli näennäistä. Ja toisaalta vastuuta on myös palkkatyöläisellä.

– Totta kai on otettava vastuu siitä, mitä tekee. Työt on tehtävä kunnolla.

Lambertin vanhassa työssä ei ollut paljonkaan sellaista, mitä hän voisi hyödyntää uudessa työssään. Hän kuitenkin miettii, että kaikenlainen työkokemus on plussaa.

– Uuden oppiminen näin viisikymppisenä on omasta asenteesta kiinni. Minulla on halu oppia uutta ja sopeutua porukkaan. Tehtaalle on ollut helppo solahtaa, sillä joukossa on tuttuja kasvoja.

 

Teksti Tiina Suomalainen
Kuva Mirjami Liimatainen

Ovatko tietosi ajan tasalla?

Yhteystietojasi voit muuttaa ja tarkistaa eAsioinnissa.

Ovatko yhteystietosi ajan tasalla? Onko sähköpostiosoitteesi se, mitä käytät usein? Esimerkiksi suomi24.fi-päätteisiin  viestimme eivät aina ole päässeet perille saakka. 

eAsiointi