Täysosuma

pe 27. elokuuta 2021 06.55.00

– Onneksi tuli lähdettyä, kurssi oli tosi hyvä, täysosuma, tivistää Nina Pursiainen arvionsa viikonlopusta. 

Hämeenlinnassa Aulangolla pidetyn työhyvinvointikurssin ohjelma oli kuin tehty Pursiaista varten. Hän pohtii, että hänellä on pitkään ollut haastava ja stressaava elämäntilanne. Pursiainen toteaa myös olevansa tunnollinen sekä kova murehtimaan ja huolehtimaan asioista. 

– Eihän se mieli kestä koko aikaa kauheaa murehtimista, täytyy osata keventää välillä kuormaa. Täällä oli tosi hyviä harjoitteita, ja viikonloppu oli tosi hyvä kaiken kaikkiaan, Pursiainen sanoo.

Viikonlopun aikana työpajoissa ja virallisen ohjelman ulkopuolella kävi ilmi, että moni muukin on samankaltaisessa tilanteessa. Kokemusten jakamisella ja vertaistuella oli Pursiaiselle suuri merkitys.

– Ja sieltä sai sellaistakin vertailupohjaa, että ihmiset ovat selviytyneet, elämä kantaa, hän sanoo.

Pursiainen tuli kurssille Tampereelta työkaverinsa Sari Saloniemen kanssa.

Saloniemi oli kurssin jälkeen rentoutunut ja hyvillä mielin. Kerrankin oli ollut aikaa itselle, ja kurssin ohjelmasta sai työkaluja, joita voi käyttää jatkossa asioiden käsittelemisessä, itsensä hoitamisessa ja arjen pyörittämisessä. 

Saloniemi pohtii, että nyt pystyy paremmin tunnistamaan ajatuksiaan. Hän koki hyödyllisenä esimerkiksi jaon asioihin, joista voi päättää, joihin voi vaikuttaa jollain tavalla ja joihin ei voi vaikuttaa. 

– Kun olet oman osuutesi tehnyt, asian murehtimiseen ei enää kannata käyttää energiaa, Saloniemi sanoo.

Sama teema kosketti myös Oulusta tullutta Ritva Luttista. Hänellä on tapana kantaa muidenkin huolia ja murheita. 

– On hyvä jakaa asioita ja että löytyy myötätuntoa. Toisten oloa voi koettaa helpottaa, mutta lopulta jokaisen on elettävä omaa elämäänsä. Ainaisella toisten huolten kantamisella vain sairastuttaa itsensä, sanoo Luttinen.

Hän koki mielekkäänä myös harjoituksen, jossa kannettiin kekoon hyviä asioita, joita itse on tehnyt tai itselle on tehty. Aina ei tarvitse kantaa murheita.

Valkeakoskella Tervasaaren tehtaalla työskentelevän Anu Rautakosken mielestä ohjelma oli sopivan lempeä, ja omaa aikaakin oli järjestetty kivasti. 

– Pysähtymisen merkitys tuli hyvin esille. Yleensä on aina joku suoritus menossa, varsinkin töissä, mutta myös kotona, Rautakoski sanoo. 

Hänen mielestään on tärkeää, että miesvaltaisella alalla työskentelevät naiset tapaavat toisiaan. Tapaamiset luovat yhteishenkeä ja tarjoavat vertaistukea, mikä on tärkeää työelämän kiristyessä koko ajan. 

– Yhteisten tuntojen jakaminen on tärkeää. Usein tuntuu, että taapertaa yksin, mutta täällä huomaa, että moni ihminen on samassa tilanteessa. Kun kuuntelee muiden kokemuksia, omat asiat asettuvat mittasuhteisiin, sanoo Rautakoski.

Teksti ja kuvat Reima Kangas