Tarkkuus on työssä A ja O

pe 22. lokakuuta 2021 07.00.00

Painajaksi minut tänne palkattiin vajaat kymmenen vuotta sitten, ja painajana olen töitä tehnyt, yhteensä noin 30 vuotta. Työni on kartonkipakkausten valmistamista: kolmioleipäkoteloita, erilaisia vuokia. Eniten on mennyt 7,5 desilitran kartonkivuokia: Korona-aikana ravintolat ja kaupungin keskusruokalat ovat tilanneet niitä valmiita annoksiaan varten. Kelmu päälle vain ja eteenpäin. Tahti meillä on kiihtynyt aika reippaasti, ja vientiinkin menee näppärästi.

Kun rupean tekemään painokoneen kuntoon laittoa, niin siinä on noin 50 erilaista vaihetta. Pelkästään se, että saadaan kone käyntivalmiiksi, sen rakentaminen alusta loppuun, on noin kolmen tunnin tauoton projekti. Vasta sitten voi alkaa ajamaan. Käsityötä riittää kyllä paljon.

Onnistuminen vaatii opiskelua ja sen miettimistä, mitä tekee. Siinä on niin paljon asioita, joita pitää ottaa huomioon, kuten kohdistamiset, pellin asentaminen magneettisylinterille. On erikseen uros- ja naarasnuuttipellit, jotka täytyy kohdistaa leveys- ja pituussuunnassa oikein. 

Vuosien varrella olen oppinut, että tarkkuus on kaiken a ja o. Kun olet työsi äärellä, ole tarkkana koko ajan. Seuraa, mitä koneella tapahtuu, ja katso aihioita, joita tulee koneen toiseen päähän. Vaikka siellä on apulainen, joka ottaa aihiot vastaan ja laittaa ne lavalle, minun tehtäväni on kuitenkin koko ajan kulkea koneella, tutkia aihioita, katsoa, mitä niissä tapahtuu. Jos näen, että jotain erikoista tapahtuu, silloin täytyy reagoida heti.

Olen hiukan sen tyyppinen ihminen, että jos minulla menee työ pieleen, tulee joku virhe, sellainen jää vaivaamaan. Siksi olen mieluummin tarkka kuin sählä. En halua sellaista tilannetta, että ei hitto vie, olen ajanut huonoa tavaraa. Siksi teen parhaani sillä hetkellä ja niillä materiaaleilla, joita on käytettävissä. 

Kaikista tarkinta on nuutin teko. Nuutti on kohopainokuvio, joka tulee kartonkiastian rypytettyihin reunoihin. Jos nuutti ei ole ollut muotissa täysin kohdallaan, vuoka menee helposti rikki. Tai jos laittaa kolmioleipäkoteloon sentin verran väärän kokoisen ikkunayksikön, niin olet äkkiä ajanut ison kasan roskaa.  Ne ovat tarkkoja asioita, eivätkä anna anteeksi. Virhe jää harmittamaan, eikä ketään muuta voisi syyttää, kuin itseään. Silloin ei ole ollut tilanteen tasalla, kun on laittanut konetta kuntoon. 

Siitä, kuinka hermot kestävät, näkee aika hyvin onko sopiva tälle alalle. Jos pääkoppa ei kestä, niin sitten ei kannata jatkaa. Tämä on viimekädessä niin vaikeaa hommaa, että ajatus pitää olla koko ajan mukana. On loputtomasti huomioitavia pikkuasioita, jotka eivät lopu koskaan. Heti, kun havaitsee virheen, pitää reagoida saman tien. 

Vuosien varrella olen oppinut näkemään koneen vierelle tulevista kartonki- ja laminointirullista, miten ne tulevat toimimaan koneessa. Tiedän, onko tulossa pitkä vai helppo päivä. Kun koneen äänistä alkaa kuulua tietynlaista krahinaa, niin aavistan, että jossain on jotain erikoista. Sitten jo alankin liikkumaan koneella edes takaisin ja kuuntelemaan, onko vaikka laakeri hajoamassa. 

Oikein hieno tilanne on sellainen, että pystyy hetkeksi istahtamaan, hengähtämään ja katsomaan vierestä, kuinka nätisti kone toimii. Siinä tietää, että nyt on jotenkin onnistunut työssään hyvin. Mutta aina on olemassa pieni pelko, että mikä se lopputulos kuitenkin on. Aina sattuu ja tapahtuu, kaikennäköistä. 

Paras työpäivä on sellainen, että tulen aamulla töihin, saan olla sen kahdeksan tuntia aika rauhassa, on rento ja hyvä mieli koko ajan. Mikä siinä on ollessa. Jos on stressaantunut, kaikki vähän kiukuttaa, ja tuntuu, ettei mikään suju, niin mennään ruokalaan, juodaan kuppi kahvia ja mietitään hetki. Sitten mennään jatkamaan tilannetta, katsotaan asiaa uudestaan. Vähemmän siinä tulee tehtyä vahinkoa. On ihan turhaa väen vängällä painia, koska silloin se menee yleensä vielä huonompaan suuntaan.

Laatu tarkoittaa, että materiaali, jonka olen painokoneella valmistanut, on kauttaaltaan siisti, hyvän näköinen ja puhdas. Se miellyttää asiakkaan silmää. Kun hän menee kauppaan, hän katsoo tuotetta sillä mielellä, että näyttääpä hyvältä, ostan sen heti. Painokoneen apulaiselle kuuluu myös kiitos hyvästä lopputuloksesta. Epäkuranttia ei käsistäni saa lähteä. Ei niin, että joudun sitä jälkikäteen miettimään. 

Laatu on oltava sellaista, että kun se minun näpeistäni eteenpäin lähtee, niin tiedän, että se on hyvä.

Teksti Mari Schildt
Kuva Jussi Partanen