Suomi nousuun
pe 18. lokakuuta 2019 10.00.00
Kaikissa mahdollisissa poteroissa istunut entinen valtakunnansovittelija Minna Hellekin osallistui keskusteluun siitä, kuinka työnantajalle ilmaisten kiky-tuntien pitäisi jatkua. Muuten ei Suomen työllisyysastetta saataisi nousuun ja kilpailukykykin vajoaisi taas Albanian tasolle.
Suomen teollisuuden kilpailukyvystä en enää jaksa lausua mitään. Suomalaisten teollisuusyritysten tuloksista voidaan varmaankin päätellä jotain. Mutta se kikytuntien jatko… Meidän alallamme kikytunnit ovat tuoneet työnantajille yhteensä noin 7 miljoonaa euroa vuodessa (siis teoriassa, jos ne tehtäisiin ja niiden aikana tehtäisiin jotain hyödyllistä). Mihin sillä pääsee? Ei edes suurituloisimpien 30 kärkeen Suomessa.
Työllisyysasteesta ja sen nostosta on puhuttu eduskuntavaaleista lähtien. Julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi työllisyysasteen pitäisi nousta 75 prosenttiin tai muuten hukka perii sanovat asiantuntijat. Työllisyysaste onkin noussut jo 73,3 prosenttiin eli vuoden 2008 finanssikriisiä korkeammalle tasolle. Eikö kaikki ole siis valtakunnassa hyvin?
No on ja ei. Jos katsoo edellä olleita lukuja, niin on. Jos katsoo lukujen taakse, niin välttämättä ei. Tutkija Pertti Honkasen mukaan finanssikriisiä edeltävänä aikana vuonna 2008 työllisyysaste oli pienempi kuin nykyään. Siitä huolimatta ns. laaja työttömyys on lisääntynyt Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 46tuhannella hengellä yhteensä 335 tuhanteen. Eli tuollainen määrä työikäisistä on työttömänä, palkattomissa työvoimapalveluissa, tekee lyhennettyä työviikkoa tai saa työttömyyseläkettä. Vastaavasti Tilastokeskuksen tilastoissa työttömien, alityöllisten ja piilotyöttömien määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut sadalla tuhannella lähes puoleen miljoonaan.
Tällaisessa lukujen maailmassa voikin käydä niin, että työllisten tekemien työtuntien määrä vähenee, mutta työllisyysaste nousee. Paikataanko tällä yhtälöllä kestävyysvajetta ja pidetään julkinen talous pystyssä, jääköön muiden arvioitavaksi. Ja mitä jos tavoitteeksi voitaisiinkin asettaa, että syntyvät työpaikat olisivat laadukkaita ja toimeentulon turvaavia?
Jos minulta kysyttäisiin, miten kikyt ja työllisyysaste unohtaen saataisiin Suomi nousuun yhdellä tempulla, niin osaisin vastata. Tutustuin kesälomallani Twitterin ihanaan maailmaan ja huomasin, että siellähän kokoontuu se kansan kerma, joka entisaikaan esitteli ajatuksiaan keskiolutkuppiloiden tupakansavuisissa nurkkapöydissä. Twitterissä herrat ja narrit kilpailevat siitä, kuka keksii pölhöimmät mielipiteet. Ja kun ne on esitetty, loukkaannutaan, kun muut kertovat, että tuonkin olisi fiksu jättänyt sanomatta. Sieltä se tuottavuuden kasvu olisi revittävissä. Ja hermotkin säästyisivät.
Teksti: Juha Koivisto
Kuva: Teppo Jäntti
Jäsenasiat
eAsiointi
KirjauduTulevia jäsentapahtumia
Kevät etenee ja uudet tapahtumat lähestyvät.
Petteri Jurva heitti frisbeegolfin mestariksi
Paperiliiton ensimmäiset frisbeegolfin mestaruuskisat käytiin lauantaina 6.5. erinomaisissa tunnelmissa Kouvolan Anjalassa.

Jäsenasiat
Rauman osasto 8 voitti mestaruuden salibandyssa
Viime vuonna hopealle jäänyt raumalaisjoukkue voitti loppuottelussa Valkeakosken osasto 70:n maalein 1–0.

Jäsenasiat
Uutena jäsenetuna CityShoppari-sovellus
Paperiliiton jäsenet saavat uutena jäsenetuna CityShoppari-sovelluksen veloituksetta käyttöönsä.

Jäsenasiat
Paperiliitto-lehti
Paperiliitto-lehti on Paperiliiton jäsenlehti. Lehdessä käsitellään paperintyöntekijöiden edunvalvontaan, työelämän arkeen ja vapaa-aikaan liittyviä aiheita.
Lue näköislehti
Liiton mestaruudet frisbeegolfissa ratkaistiin lämminhenkisessä tunnelmassa Anjalassa. Katso kisakuvat.
Lue koko juttu
Kolme paperiliittolaista seurasi, paljonko päivässä kului aikaa erilaisia näyttöruutuja katsoen. – No onhan se ihan järkyttävä määrä, jos oikeasti ajattelee, toteaa Mauri Holopainen.
Mauri Holopainen laskee seuranneensa laitteiden ruutuja noin 12 tuntia. Elli-Maria Soininen lähetteli viestejä tallilla ja löi itseään rautakangella. Jorma Lehtosen ohjelmistoon kuuluivat mm. NHL ja Pipsa Possu.
Lue koko juttu
Hannu Sallinen ja Petri Viitanen ovat kokeneet kouriintuntuvasti sen, miten pieni ihminen on ison vakuutusyhtiön edessä.
Sallinen on kamppaillut vakuutusyhtiön kanssa yli kymmenen vuotta. Viitaselle työnantaja räätälöi osa-aikatyön, mutta se ei käy vakuutusyhtiölle.
Lue koko juttu