Monenlaista vastuuta ja aloitteellisuutta
pe syysk. 24 06:59:00 2021
Olin matkatöissä sähköautomaatioasentajana 16 vuotta sitten. Kun BCTMP-tehdas silloin rakennettiin, tänne haettiin monen alan tekijöitä. Sattui arpa silloin osumaan niin, että tulin valituksi, ja siihen loppui reissaaminen. On ihan kiva ajella kotikylällä, kun töihin pääsee vaikka polkupyörällä. Kaskinen on Suomen pienin kaupunki – saari, jossa vesi on ympärillä.
BCTMP tarkoittaa valkaistua kemikuumahierrettä, jota käytetään kartonkimassoihin tukimassaksi. Minulla on viisi paikkaa, joissa työskentelen: jauhatus, valkaisu, kattilat ja vedet, niiden integraattikenttä sekä viimeisenä BCTMP-tehdaskenttä. Tehtaalla toimii myös haketus sekä lopputuotteen paalaus ja varastointi. Työni on tehtaan ajamista valvomossa kolmessa eri ajopaikassa. Lisäksi on kenttäpuoli voimalaitoksella, vesilaitoksella, kattilakentällä ja tehtaan omalla kentällä. Meillä on lyhyt kierto, eli ollaan kaksi aamua, iltaa ja yötä aina samassa paikassa. Vapaan jälkeen paikka vaihtuu, jos miehitystilanne sallii.
Tehtaalle tullut hake jauhetaan ja lajitellaan asiakkaan speksien mukaan. Siitä se lähtee valkaisuun. Kemikaaleja lisätään sen mukaan, jotta paalaukseen menevä lopputuote on kohdillaan: on oikea vaaleus ja vetolujuus, ph ja mitä muuta tarvitaankin. Aina pyritään siihen, että kemikaaleja käytetään mahdollisimman vähän. Eihän pesukoneeseenkaan mätetä pesuainetta liikaa, vaan vain se määrä, joka riittää.
Kattilat ja vedet –alueella tehdään höyryä ja vettä sekä käsitellään jätevettä. Tänne tulee Kaskisten tehtaan, Kaskisten kaupungin ja maakunnan jätevedet. Biomassa kuivataan kuorimolla, ja siitä tulee polttoainetta polttolaitokselle, jossa se poltetaan yhdessä kuoren kanssa. Päästään samalla kakasta eroon. Kattiloilla tehdään puolestaan höyry, jolla biomassa kuivataan. Integraattikentällä hoidetaan kattiloita ja vesilaitosta. Oikein huonosta, tummanruskeasta Närpiönjoen vedestä tehdään meidän vesilaitoksellamme priimaa vettä, joka käy kattiloille ja prosessiin. Kun vesi on puhdistettu, käytetty ja vielä kertaalleen puhdistettu, se ohjataan mereen. Silloin se on puhtaampaa, kuin jos se olisi päätynyt samaan paikkaan joessa virtaamalla.
Tontilla on rakennuksia pitkin, poikin entisen sellutehtaankin ajoilta. Ne jäivät meidän hoitoomme, ja niistä tuli integraattikenttä. Botnia hoiti aikoinaan kuorimon ja vesi- ja jätevesilaitoksen sekä kattilat. Sellutehtaan lopettamisen jälkeen ne jäivät meille. Ei niitä voitu purkaa, koska meilläkin tarvitaan vettä ja höyryä. BCTMP-kenttä on tämä varsinainen tehdas jauhatuksineen ja valkaisuineen. Se on sinänsä kompakti laitos. Kentällä katsotaan tehtaan koneiden ja laitteiden perään, tsekataan häiriötilanteita ja korjataan niin pitkälle kuin itse kuin pystytään. Kunnossapito tulee apuun, jos tarvitaan. Kun tulee isompia vaihtoja, tarvitaan taas kunnossapitoa, koska meillä ei ole integraattikentällä kuin yksi mies ja BCTMP-kentällä kaksi. Kun on muitakin töitä, joita pitää tehdä, niin ei vain ehdi. Meillä on aika pieni miehitys tuotantoon nähden: Tehdasta pyörittää 10 henkeä plus vuoromestari per vuoro.
Kestää aika pitkään, että näihin töihin kasvaa. Viime kesänä meillä oli ihan hyvin kesätyöntekijöitä, kolme vuorossa. Aika monta kesätyöläistä on vakinaistettukin, kun porukkaa on eläköitynyt. Töihin tulo on silloin helpompaa, kun on jo nähnyt asioita. Ei silti tarvitse olla mikään Einstein, että pärjää: riittää, että on oma-aloitteinen ja kiinnostunut tekniikasta. Pitää olla sellainen, että osaa pyytämättä lähteä tekemään päivän rutiineja. Ei meillä ole komentoketjua, että joku toinen käskisi, että sinun täytyy nyt tehdä tuo. Täytyy vain tietää, että jos on tämä alue hoidossa, niin hommat vain pitää tehdä. Sen verran pitää olla itsellä selkärankaa.
Tänä syksynä tehtaalla uudistetaan kuorimo. Sinne vaihdetaan modernimpi automaatiojärjestelmä. Kyllä se tuo tuntua, että ovia ei laiteta kiinni, kun satsataan rahaa – sellutehtaan tyhjän paikan ohi kun kuitenkin ajetaan päivittäin. Täällä on aina jotain haastetta, ja se on pitänyt homman mielekkäänä: Tulee uusia prosesseja, laitteita ja jokin muuttuu. Aina on opissa, eikä tarvitse tuudittautua siihen, että tällä pärjää, kun kerran on jotain oppinut.
Teksti Mari Schildt
Kuva Johannes Tervo
Jäsenasiat
eAsiointi
KirjauduJuhlan tuntua tapahtumissa
Keilamestaruudet on jaettu ja turnaus pidetty. Myös tulevissa tapahtumissa juhlistetaan liiton 120-vuotissynttäriä. Salibandyturnaus käydään 18.4. Helsingissä. Frisbeegolf-mestaruudet ratkaistaan Karkkilassa 16.5. ja perhetapahtumaa vietetään 13.6. Särkänniemessä - ilmoittautuminen molempiin on meneillään. Heinäkuussa Musareilla Valkeakoskella on vuorossa synttärikakut ja siellä vierailevat myös motoristitapahtuman osallistujat.
Yksipäiväinen keilakisa sai kehuja
Paperiliiton keilailukisa sai osallistujilta runsaasti kehuja.
Jäsenasiat
Perhetapahtumaa vietetään Tampereella
Liiton perhetapahtumaa vietetään Särkänniemessä lauantaina 13.6. kello 9-13.
Jäsenasiat
Paperiliitto-lehti
Paperiliitto-lehti on Paperiliiton jäsenlehti. Lehdessä käsitellään paperintyöntekijöiden edunvalvontaan, työelämän arkeen ja vapaa-aikaan liittyviä aiheita.
Lue näköislehti
Odotettavissa hidasta elpymistä? Markkinoilla arvellaan, että metsäteollisuuden suhdannekuopan pohja olisi saavutettu.
Ensimmäiset merkit sellun ja kartongin hintojen kääntymisestä nousuun on jo nähty.
Lue koko juttu
Äänekoskella on tehty kartonkia kuusi vuosikymmentä ja Pekka Haltsonen on ollut Metsä Boardilla töissä viisi vuosikymmentä.
Moni asia on muuttunut, mutta toiveammatissaan ”kauppiaana” hän on pysynyt vuodesta 1986.
Lue koko juttu
Paperiliiton taitekohdat painetaan kronikaksi
Avoimuus yllätti – Paperiliiton lähihistoriasta haluttiin puhua, kirjoittaa toimittaja ja tietokirjailija Jari Korkki.
Lue koko juttu

