Korona auttaa skarppaamaan
pe 20. marraskuuta 2020 07.00.00
Hyvin vähän on korona vaikuttanut sairauspoissaoloihin. Muutamat on varmuuden vuoksi olleet poissa, jos on ollut flunssaoireita, kertoo työsuojeluvaltuutettu Sami Mikkonen Westpakilta Säkylästä.
Mikkosen mukaan työtapaturmissakaan ei ole tapahtunut muutosta.
– Vähissä ovat turmat olleet, kuten tähänkin asti, Mikkonen sanoo.
Säkylän ja Euran suunnalla on todettu tähän asti yksittäisiä koronatartuntoja. Varotoimia noudatetaan Mikkosen mukaan silti edelleen hyvin. Tehostettujen hygieniatoimien lisäksi ei olla yhtä aikaa koolla.
– Ruokailut ja tauot pidetään pienemmissä ryhmissä, eri aikoina ja eri paikoissa.
Paperiliitto kysyi 93 työsuojeluvaltuutetulta, miten he arvioivat sairauspoissaoloissa ja työtapaturmissa tapahtuneita muutoksia.
48 prosenttia vastaajista arvioi sairauspoissaolojen vähentyneen, 33 prosenttia arvioi niiden olevan ennallaan. 19 prosentin mielestä sairauspoissaolot ovat lisääntyneet tämän vuoden kuluessa.
37 prosenttia vastasi, että työtapaturmia on sattunut tänä vuonna edellisvuotta vähemmän. Valtaosa eli 58 prosenttia vastaajista kertoo määrän pysyvän ennallaan. Vain kolme vastaajaa kertoo työtapaturmien määrän lisääntyneen tänä vuonna.
Tetra Pakilla Imatralla korona-aika ei ole isommissa määrin vaikuttanut poissaoloihin.
– Ihmiset olivat varovaisia ja pelkäsivät tartuntoja etenkin alkuun, kun töihin ei saanut tulla, jos oli vähänkin oireita. Omalla ilmoituksella poissaoloja käytettiin tavallista enemmän loppukeväällä ja kesällä. Syyskuussa sattui yksi vakavampi työtapaturma, mutta siihen tällä poikkeusajalla ei ollut vaikutusta, arvioi työsuojeluvaltuutettu Antti Mönkäre.
Tetra Pakilla valmistetaan nestepakkauskartongista pakkausaihioita maito- ja mehuvalmistajille. Hygieniaohjeistukset ovat tavallistakin tiukemmat ja vierailut rajoitettu vain välttämättömiin.
Kyselyyn vastanneista työtapaturmien vähenemisen syyt ovat muualla kuin koronan edellyttämässä huolellisuudessa ja varovaisuudessa: tehty turvallisuustyö alkaa näkyä.
Sairauspoissaoloissa voi puolestaan näkyä jonkinasteinen pandemiasta johtuva ”ryhtiliike”: ihmiset haluavat pysyä terveinä ja sitä edistävät toistuva käsienpesu ja ylimääräisten kontaktien välttely. Flunssiin sairastumisia on aiempaa vähemmän.
Useampi kuin joka kymmenes vastaaja piti sairauspoissaolojen määrää historiallisen matalana ja tähän syynä parantuneita hygieniakäytäntöjä.
– Henkilökohtaisen hygienian taso on yleisesti ottaen parantunut usein tapahtuvan käsien pesun ja käsidesin käytön myötä. Samoin työpaikkojen siisteydestä huolehtiminen on parantunut ja pintojen desinfiointi on lisääntynyt sekä siistijöiden, että henkilöstön toimesta, perusteli yksi vastaajista.
Sairauspoissaolojen kasvu joillakin työpaikoilla on puolestaan johtunut karanteeneista, testitulosten odottamisesta tai siitä, että töistä on jäätävä pois vähäisinkin sairausoirein.
Sairauspoissaolojen määrää ovat toisaalta vähentäneet työpaikalla toteutetut irtisanomiset ja lomautusjaksot.
Keväällä paperiliittolaisilla työsuojeluvaltuutetuilla heräsi huoli, jääkö päivittäinen työturvallisuustyö koronan varjoon. Osa työpaikoista siirsi huoltoseisokkeja syksyyn ja tämä kasvatti painetta toteuttaa työt terveellisesti ja turvallisesti: ennakkosuunnitelmia on tänä vuonna tuotu käytäntöön, ei vain jätetty suunnitelmiksi. Marraskuun alkupäivinä Joutsenossa ja Kemissä sattui vakavat työtapaturmat. Niiden tutkinta oli lehden mennessä painoon alkuvaiheessa.
Paperiliitto teki kyselyn sairauspoissaoloista ja työtapaturmista 93 työsuojeluvaltuutetulle lokakuun lopulla. Vastauksia tuli 66 valtuutetulta. He edustavat työpaikkoja, joissa työskentelee yhteensä lähes 7900 ihmistä ja joiden työntekijämäärä vaihtelee 2:sta 800:een.
Teksti Eeva Eloranta-Jokela
Kuva Vesa-Matti Väärä
Ovatko tietosi ajan tasalla?
Yhteystietojasi voit muuttaa ja tarkistaa eAsioinnissa.
Ovatko yhteystietosi ajan tasalla? Onko sähköpostiosoitteesi se, mitä käytät usein? Esimerkiksi suomi24.fi-päätteisiin viestimme eivät aina ole päässeet perille saakka.