Kokkolassa asuva Teemu Puumala ei suurta mammonaa kaipaa.

pe tammik. 29 06:59:00 2021

Tästä tulee jännä kevät. Päättötyö putkistosuunnittelusta lähti äidinkielenopettajalle tänään tarkastettavaksi. Valmistun kemiantekniikan insinööriksi. Haluaisin teollisuuteen vuoromestariksi tai vastaavaan työhön, mutta niitä hommia ei paljoa ole. Jos minut kuitenkin palkataan, tuon tuliaisina hyviä käytöstapoja. Joskus voisi elämässä pärjätä paremmin röyhkeydellä, mutta minä en ole se mies.

Viimeiset seitsemän vuotta olen tehnyt töitä osapäiväisenä henkilökohtaisena avustajana. Tykkään avustamisesta tosi paljon. Olen tavallaan kasvanut siihen, kun mulla on kehitysvammainen isoveli. Pärjään hyvin, kun en kaipaa hirveitä rahakasoja. Irlantiinkin tein pari vuotta sitten vajaan viikon reissun alle 600 eurolla veronpalautusrahoilla.

Kotoisin olen Kälviältä, sieltä on elämänopit saatu. Isä ja äiti ovat kummatkin lähtöisin maanviljelijäperheistä, joissa oli väliin rahasta tiukkaa, mutta turva Jumalassa.

Haluaisin, että olisi joku, jonka ottaa huomioon. Kun minutkin otetaan.

 

 

 

 

 

 

Asun kerrostalokaksiossa Razin ja Ruusan kanssa. Raz on vanha maatiaskissa ja Ruusa puolivuotias ragdoll. Tosi kiva on ollut heitä katsella, miten vanha kissa on piristynyt leikkikaverin myötä.

Mulla ei ole puolisoa eikä lapsia – ei ole koskaan ollut ketään. En haluaisi ottaa paineita asiasta, mutta välillä murehdin silti liikaa. Menee kuitenkin ihan hyvin. Sitäkin olen miettinyt: että onko elämä tehty nykyään liiankin helpoksi sinkuille? Sitähän voi käydä vanhemmiten liian nirsoksi, kun on tottunut elämään vain omien tapojensa mukaan.

Itse haluaisin päinvastaista: että olisi joku, jonka ottaa huo­mioon. Kun minutkin otetaan. Uskon Jumalaan ja käyn seu­rakunnan tapahtumissa.

Usko on ongelma monelle, vaikka minä voisin hyvin seurus­tella ei-uskovankin naisen kanssa. Eihän vakaumuksella ole väliä, jos toinen kiinnostaa. Toista pitää kunnioittaa, antaa pi­tää omat juttunsa.

Elämäni on aika onnellista, mutta erilaista kuin nuorena ajattelin. Että mulla olis vaimo ja lapsia. Veisin lapsia jalkapallotreeneihin, tekisin tavallisia isän juttuja. Saisin katsella Salkkareita ja Sydämen asiaa sohvalla vaimon kanssa kahdestaan.

Teksti Ilkka Palmu 
Kuva Ulla Nikula