Kimpassa tehtyä

pe 27. elokuuta 2021 06.58.00

Stanssatut logopainetut kartonkilevyt lipuvat hihnalla kohti katsojaa yksi toisensa jälkeen. ”Laatikkomiehen rentoutusvideota” voi katsella seinäjokelaisen Aution Laatikkotehtaan nettisivuilla.

Videon on kuvannut tehtaan fleksopainaja Mika Keltamäki. Toimitusjohtaja Kari Autio on liittänyt sen nettisivuille. Videon kuvaamisesta on jo aikaa, mutta edelleen se rauhoittaa tekijöidensä mieltä: tuotetta on tilattu ja tuotanto käy.
Keltamäen ura laatikkomiehenä alkoi siitä, kun mies halusi vaihtaa alaa.

– Olin aikoinaan rakennuksilla töissä, mutta kyllästyin ainaiseen räystäsvuotohon. Kesät oltiin sisällä, syksyt ja talvet pihalla. Kuulin, että laatikkotehtaalla olisi paikka. Karin isä Unto Autio oli silloin pomona. Tulin näytille ja tämän kuun alusta 23 vuotta tuli täyteen, Keltamäki kertoo.

Keltamäki on myös viisihenkisen tuotantoporukan työnjohtaja, mutta pitää itseään enemmän painajana kuin työnjohtajana. 

– Kun menin Untolle töihin, tehtaalla käytettiin vielä pastavärejä, nyt fleksovärejä. Työkaverit opettivat alkuun. Kun suomensin pastavärikoneen ohjekirjan, opin käyttämään kunnolla. Sama periaatehan on muissakin koneissa. Myöhemmin perehdyttäjinä toimivat myös uusien koneiden asentajat, Keltamäki selittää. 

Fleksopainokoneessa, jota Keltamäki useimmin ajaa, on myös rotaatiostanssi. 

– Tässä on samassa kaikki muu paitsi liimakone, senkin tähän saisi liitettyä. Meillä se on erillinen. 

Koneella on laaja skaala eli sillä voi valmistaa sekä muutamien senttimetrien että vähän yli kolmen metrin levyisiä pakkauksia. Tuotteita valmistetaan mittatilaustyönä kotimaisesta aaltopahvista asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Alan isommat toimijat kutsuvat Aution Laatikkotehdasta tikkaritehtaaksi. Karkkilaatikoita näihin kyllä pakataankin, mutta isoimpiin mahtuu sohva tai senkki. Pakkauksia valmistuu vuodessa 1,5 miljoonaa kappaletta. 

Poikkeusaika on lisännyt kotona olemiseen liittyvien tuotteiden kysyntää ja sitä kautta myös pakkausten tarvetta, kun asuntoihin on hankittu uusia huonekaluja ja kotia remontoitu.

Osa tuotannosta kuljetetaan Etelä-Pohjanmaan asiakkaille tehtaan omana palveluna. Timo Autio lastaa auton täyteen ja kuljettaa tuotteet perille useampaan osoitteeseen kerralla.

– Tänään olen koneitten takana tekemässä laatikoita tai ottamassa tavaraa vastaan. Huomenna on enemmän ajamista tien päällä, kertoo Autio, joka aloitti tehtaan varastomies-autonkuljettajana vuonna 1985. Nyt työ on vaihtelevampaa.

Tehtaan tarina alkoi Unto Aution 1970-luvulla perustamasta tehtaasta, joka lopulta keskittyi valmistamaan laatikoita ja jonka perhe myi vuonna 2000 ruotsalaiselle Assi Domänille. Kun ruotsalaisyhtiö puolestaan myi pois koko pakkausvalmistuksensa, sen omistamat tehtaat Seinäjoella, Tampereella ja Helsingissä siirtyivät Kappalle, joka myöhemmin yhdistyi irlantilaiseen Smurfitiin. 

Muutokset toivat tehtaalle myös hyviä vuosia, kunnes omistaja ilmoitti, että Seinäjoen yksikkö lopetetaan. Kari Autio teki silloin ratkaisunsa: jos joku saisi lähteä, niin hän, eivät työntekijät. Kuukauden verran hän luuli jättävänsä pahvinteon kokonaan, mutta työntekijöiden ajatuksesta se hänen mukaansa lähti: Autiot perustivat uuden tehtaan, jonne hankittiin uudet ja ehommat koneet.  Työntekijät sanoivat itsensä irti yksi toisensa jälkeen ja siirtyivät jälleen perheyhtiön leipiin. Työmatka pysyi lähes samana, sillä Aution Laatikkotehdas käynnistyi vuonna 2009 tien toisella puolella.

– Ilman noita poikia siitä ei olisi tullut mitään. Olin siitä onnellisessa asemassa, että muutoksessa saatiin pidettyä sekä työntekijät että asiakkaat, kiittää Autio, joka tarvittaessa vääntää pahvia tuotannossa muiden mukana: – Tehdään kimpassa, se on meidän juttu.

Tuotannossa työskentelevät Keltamäen veljekset Mika ja Markku, Timo Autio sekä Markus Kytöniemi ovat tehneet laatikoita yhdessä yli 20 vuotta. Siinä ajassa on tultu sen verran tutuiksi, että kaverin ilmeestä jo näkee, millä päällä toinen on.
– Meillä on hyvä henki. Tämä on hyvä porukka, Mika Keltamäki sanoo.

Teksti Eeva Eloranta-Jokela
Kuva Krista Luoma