Työväentalo

Paperiosasto 25:n historia

Samana vuotena kuin tuotanto Simpeleellä alkoi perustettiin paperityöväen etujen ajajaksi ammattiliitto, nykyinen Paperiliitto. Simpeleen ja Kangaskosken työläiset järjestäytyivät tähän liittoon v. 1911 perustamalla oman ammattiosaston. Ammattiosaston nimi kuului tuolloin: ”Simpeleen ja Kangaskosken Paperi- ja Puuhiomotehtaiden Työntekijäin Ammattiosasto”.

Osastoon kuuluivat niin Simpeleen kuin Kangaskoskenkin työläiset. Ammattiosaston jäsenet liittyivät Kivijärven työväenyhdistykseen ja tätä kautta työväestön etuja ajavaan Suomen Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Hajaannuksen vuosina 1910-luvun lopulta alkaen ammattiosaston toiminta oli sekavaa niin Simpeleellä kuin koko Suomessa.

 

Kansalaissodan (1918) jälkeisenä aikana tuli uusi kommunistinen suuntaus voimalla mukaan ja jakoi työväestöä kahtia.Hallinnollinen valta Suomessa oli vahvasti oikeistolla ja tästä johtuen työväenliike heikkeni, etenkin, kun kommunistinen liike kiellettiin lailla. Tämä taas johti siihen, että Suomen ammattijärjestö (SAJ) hajosi ja lakkautettiin.

 

Vuonna 1930 perustettiin uusi keskusjärjestö (SAK) ja Simpeleen paperityöläisten ammattiosasto liittyi mukaan tähän uuteen keskusjärjestöön yhdessä liittonsa kanssa. Toiminta ei kuitenkaan kovassa poliittisessa puristuksessa jaksanut viritä uudelleen ja ammattijärjestöllistä toimintaa ei juuri ollut Talvisotaan ja sen jälkeen käytyyn Jatkosotaan saakka.

 

Sotien jälkeen, kun teollisuuden pyörät alkoivat taas pyöriä paremmin, myös ammatillinen järjestäytyminen virisi ja paperiväki aloitti järjestötoiminnan vuonna 1945. Tästä alkaneen nopean toiminnan viriämisen taustalla oli n.s. Tammikuun kihlaus, jossa yhteydessä työnantajapuoli joutui tunnustamaan työntekijäjärjestöt tasapuolisiksi neuvottelukump-paneiksi. Merkittävää Simpeleeltä katsoen oli se, että ensimmäisen valtakunnallisen työehtosopimuksen syntyvaiheissa mukana olivat Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtaja Juuso Walden ja Simpeleellä työelämänsä aloittanut  Hj. Lappalainen, joka oli tuolloin Suomen Paperiteollisuustyöväen liiton puheenjohtajana.

1940-luvun puolivälissä alkanut työehtosopimustoiminta ja samaan aikaan syntynyt luottamusmiesjärjestelmä ovat olleet paperiväen etujen ajajina luomassa sitä perustaa, jolle vahva Paperiliitto osastoineen on rakentunut.