Paperiliiton Rauman osasto 42:n historia

 

Teollistumisen alku ja ammattiyhdistystoiminnan synty

Suomen metsävaroja hyödyntävä teollisuus kasvoi voimakkaasti 1900-luvun alkuvuosina. Puunjalostusteollisuuden kehitys vauhdittui sen jälkeen, kun paperin raaka-aineena alettiin käyttää selluloosaa sulfiitti- ja sulfaattimenetelmillä valmistettuna. Metsäteollisuudesta kehittyi nopeasti yksi Suomen tärkeimmistä teollisuudenaloista.

Teollistumisen myötä myös työväestön määrä kasvoi merkittävästi. Työolot olivat kuitenkin usein vaativat, työpäivät pitkiä ja palkat vaatimattomia. Työnantajat pyrkivät monin tavoin sitomaan työntekijänsä tehtaisiin ja niiden ympärille rakentuneisiin yhteisöihin. Vaikka varsinaisia ammattiosastoja ei vielä ollut, työntekijöiden yhteistoiminnan ja järjestäytymisen tarve kasvoi nopeasti.

Raumalla puunjalostusteollisuus sai alkunsa, kun Vuojoki Gods aloitti sahaustoiminnan vuonna 1912. Sellutehtaan rakentamispäätös tehtiin vuonna 1916, ja tuotanto käynnistyi vuonna 1920. Ensimmäisen toimintavuoden tuotanto oli 8 686 tonnia. Vuonna 1952 yhtiön nimeksi tuli Rauma-Repola Oy.

Suomen ensimmäinen paperialan ammattiosasto perustettiin Tampereella kesällä 1905. Suurlakon vaikutuksesta ammattiosastoja syntyi nopeasti eri puolille maata. Useimmat niistä liittyivät paikallisten työväenyhdistysten alaosastoiksi. Paperialan järjestäytyminen eteni niin vauhdikkaasti, että jo seuraavana vuonna voitiin pitää Paperiliiton perustava kokous. Liiton keskeisiä tavoitteita olivat muun muassa kahdeksan tunnin työpäivä ja sunnuntaityön lopettaminen.

Paperiliiton Rauman osasto perustetaan

Paperiliiton Rauman osasto nro 42 ry:n perustava kokous pidettiin 12. toukokuuta 1937 Työväentalo Soihtulassa. Ammattiosaston perustajajäseniä oli kuusi Rauma Wood Ltd:n sellutehtaan työntekijää:

Jarl Narkko, puheenjohtaja

Eino Jyrkäs, sihteeri

Eino Liukko, rahastonhoitaja

Mikko Teinilä

Hilja Leino

Irja Saarinen

Toiminnan alku oli haastava. Perustava kokouskin pidettiin salassa työnantajalta, mikä kuvastaa aikakauden poliittisia ja yhteiskunnallisia olosuhteita.

Ammattiosaston juuret ulottuvat kuitenkin jo 1920-luvulle. Vuonna 1925 perustettu Sulfiittityöntekijäin ammattiosasto loi perustan myöhemmälle toiminnalle. Tämä Paperiliiton alainen ammattiosasto ehti toimia vain viisi vuotta ennen kuin se jouduttiin lakkauttamaan maassa vallinneen poliittisen painostuksen seurauksena.

1930-luvulla työpaikkojen poliittinen vastakkainasettelu alkoi vähitellen hellittää. SAK perustettiin, ja uudistunut Paperiliitto kokosi toimivia ammattiosastoja jälleen yhteen. Toisen maailmansodan aikana ay-toiminta oli jälleen vaarassa tyrehtyä, kun suuri osa jäsenistöstä palveli rintamalla.

Ammattiosaston toiminnan vakiintuminen

Paperiliiton Rauman osaston perustamisnumero oli alun perin 37, mutta Paperiliitto muutti sen samana vuonna nykyiseksi numeroksi 42.

Vuonna 1925 perustetun ammattiosaston merkittävimpiin saavutuksiin kuuluu edelleen toimiva sairaskassa Sampas. Työntekijät olivat tehneet yhtiön johdolle esityksen sairaus- ja hautausavustuskassan perustamisesta, ja Sampas aloitti toimintansa 15. elokuuta 1926.

Nykyisen ammattiosaston alkuvuosina järjestäytyminen oli melko vähäistä. Tämä johtui pitkälti työnantajien kielteisestä suhtautumisesta ammattiyhdistystoimintaan. Sotien jälkeen tilanteessa tapahtui merkittävä muutos. Kun työntekijät palasivat työpaikoilleen, osaston toiminta vilkastui ja jäsenmäärät kasvoivat.

Luottamusmiesjärjestelmä alkoi muotoutua vuonna 1941, ja Paperiliiton ensimmäinen työehtosopimus syntyi vuonna 1945. Nämä uudistukset vahvistivat järjestäytymistä entisestään.

Onnettomuuksia ja työelämän murroksia

Rauman tehdasalueen historiaan kuuluu myös raskaita vaiheita. Vuonna 1920 käynnistyneellä sellutehtaalla tapahtui 5. marraskuuta 1947 vakava klooriräjähdys, jossa menehtyi 19 työntekijää.

Tämä traaginen onnettomuus vauhditti merkittävästi työturvallisuuden kehittämistä sekä työntekijöiden vaatimuksia turvallisemmista työoloista.

1950-luvulla työmarkkinatilanne kiristyi useaan otteeseen. SAK uhkasi yleislakolla useita kertoja saadakseen vahvistusta työntekijöiden vaatimuksille. Vuonna 1956 uhkaus toteutui, kun neuvottelut yleisestä palkankorotuksesta ajautuivat umpisolmuun.

Paperitehtaan aika

Kesäkuun 27. päivänä vuonna 1969 käynnistyi Rauman paperitehdas, jonka rakentaminen oli aloitettu kaksi vuotta aiemmin. Toinen paperikone otettiin käyttöön vuonna 1971.

Vuonna 1970 Rauman tehtaalla aloitettiin kausipalkkakokeilu, joka myöhempien muutosten jälkeen vakiintui osaksi käytäntöä.

Vuonna 1972 ammattiosasto sai aikaan työväenlehtisetelikäytännön. Paperiliiton liittokokous teki vastaavan päätöksen koko liiton osalta vuonna 1977.

Vuodesta 1974 voidaan mainita kaksi merkittävää tapahtumaa:

Ammattiosaston kesäpaikka Taunolan hankinta.

Työmaaruokala ATRO Oy:n toiminnan käynnistyminen.

ATRO Oy ei enää nykyisin ole toiminnassa.

Kasvun vuosikymmenet

Vuonna 1976 ammattiosaston jäsenmäärä ylitti tuhannen jäsenen rajan. Naisia jäsenistä oli noin 200.

Kolmannen paperikoneen rakentaminen työllisti noin 1 500 eri alojen työntekijää. Käynnistyessään vuonna 1980 uusi kone toi tehtaalle noin 130 uutta työpaikkaa.

Heinäkuussa 1979 voimaan astui yhteistoimintalaki eli YT-laki, joka vaikutti merkittävästi työpaikkojen henkilöstöyhteistyöhön.

Vuonna 1983 ammattiosasto hankki käyttöönsä pienoislipun. Samana vuonna ensimmäiset pöytästandardit luovutettiin muun muassa perustajajäsenille Jarl Narkolle, Eino Jyrkäkselle ja Hilja Leinolle.

Vuonna 1985 ammattiosasto hankki omat toimitilansa osoitteesta Riekkopolku 4. Samana vuonna yhtiö otti käyttöön uuden työterveysaseman, jonka rakentaminen oli aloitettu ammattiosastojen esityksestä.

Rakennemuutokset 1990-luvulla

Vuonna 1991 Rauma-Repola Oy ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy yhdistyivät. Uuden yhtiön nimeksi tuli Yhtyneet Paperitehtaat Oy.

Järjestelyn seurauksena Rauman sellutehtaan ja sahan toiminta lopetettiin joulukuussa 1991. Sellutehtaalta hävisi noin 300 työpaikkaa ja sahalta noin 150 työpaikkaa. Sellutehtaan vuosituotanto oli lopetushetkellä noin 200 000 tonnia.

Vuonna 1996 käynnistyi Metsä-Rauman sellutehdas, nykyinen Metsä Fibre Rauma. Tehtaan henkilöstöä varten perustettiin 9. lokakuuta 1995 Paperiliiton osasto 8.

Raumalla toimi aiemmin myös Paperiliiton osasto 56, joka edusti Länsi-Suomen Konserni Oy:n Satatuotteen työntekijöitä.

Kyllä. Ymmärsin, että haluat säilyttää alkuperäisen historiikin rungon ja hengen, mutta sulauttaa siihen minun ehdottamani "Paperiteollisuus rakennemuutoksessa"- ja "Tulevaisuus rakentuu yhdessä" -osuudet niin, että lopputulos näyttää yhdeltä yhtenäiseltä historiikilta eikä erillisiltä lisäyksiltä.

Nykypäivä, rakennemuutos ja tulevaisuus

Yhdeksänkymmentäluvulta tähän päivään tultaessa Rauman tehtaalla on solmittu pitkäaikaisia paikallisia sopimuksia, jotka ovat mahdollistaneet hyvän ansiokehityksen. Paikallisen sopimisen kautta tehtaalla on muun muassa siirrytty työryhmätyöskentelyyn sekä toteutettu palkkausjärjestelmän rakenneuudistus. Raumalla on tehty ammattiryhmittely, ja työntekijöillä on käytössään yhteinen palkkaportaikko. Ammattitason määräytymiseen vaikuttavat osaaminen, ammattitaito ja käytettävyys.

Vuonna 1998 yhtiö käynnisti Rauman tehtaalla neljännen paperikoneensa. Uuden koneen myötä tehtaalle syntyi noin 150 uutta työpaikkaa.

Nykyisin Rauman tehtaalla on toiminnassa kaksi paperikonetta. Lisäksi tehdasalueella toimii sellua jatkojalostava RaumaCell. Henkilöstöä on yhteensä noin 450, joista vakituisessa työsuhteessa työskentelee noin 310 henkilöä Paperitehtaan alueella ja noin 50 henkilöä Rauman Lapissa Fredman Groupin tuotantolaitoksessa.

Paperiliiton Rauman osasto 42:n jäsenmäärä on noin 850. Tämä tarjoaa ammattiosastollemme laajan toimintakentän työntekijöiden edunvalvojana ja yhteisten asioiden kehittäjänä. Ammattiosaston järjestäytymisaste on erittäin korkea, ja toiminnassa on mukana runsaasti aktiivisia jäseniä. Rauman tehtaalla on pitkään vallinnut hyvä neuvottelu- ja yhteistyökulttuuri henkilöstön ja työnantajan välillä.

Paperiteollisuus on viimeisten vuosikymmenten aikana kokenut merkittäviä muutoksia. Digitalisaatio, muuttuneet kulutustottumukset sekä kansainvälisen kilpailun kiristyminen ovat vähentäneet erityisesti graafisten paperien kysyntää. Samalla alan yritykset ovat joutuneet kehittämään toimintaansa, tehostamaan tuotantoaan ja etsimään uusia toimintamalleja vastatakseen muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin.

Rakennemuutoksista huolimatta metsäteollisuus on edelleen yksi Suomen tärkeistä vientialoista sekä merkittävä työllistäjä. Rauman tehdas on säilyttänyt asemansa tärkeänä tuotantolaitoksena ja alueellisena työllistäjänä. Muutokset ovat edellyttäneet henkilöstöltä jatkuvaa uuden oppimista, joustavuutta sekä aktiivista osallistumista työpaikan kehittämiseen.

Paperiliiton Rauman osasto 42:n toiminta perustuu vahvoihin perinteisiin, mutta myös kykyyn uudistua. Määrätietoisella kouluttautumisella, aktiivisella osallistumisella ja yhteisellä vaikuttamisella voimme ammattiosastona säilyttää ja kehittää asemaamme työntekijöiden työolojen, hyvinvoinnin ja oikeuksien puolustajana.

Työelämän jatkuva muutos, kansainvälistyvät markkinat ja teknologinen kehitys tuovat toiminnalle uusia haasteita. Samalla ikärakenteen muutos korostaa osaamisen ja kokemuksen siirtämistä uusille sukupolville. Ammattiosaston tehtävänä on huolehtia siitä, että työntekijöiden ääni kuuluu työpaikoilla ja että pitkä ay-perinne säilyy myös tuleville sukupolville.

Yli kahdeksankymmenen vuoden ajan osaston toiminta on perustunut jäsenten aktiivisuuteen, keskinäiseen luottamukseen ja haluun kehittää työelämää paremmaksi. Näiden arvojen varaan rakentuvat myös ammattiosaston tulevaisuus sekä sen työ jäsentensä hyväksi.