Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaalain tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työntekijän työssä jaksamista ja parantaa työttömän työnhakijan työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta.

Vuorotteluvapaan edellytykset
Vuorotteluvapaalle voit jäädä, jos työaikasi ylittää 75 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta ja työssäolosi ja työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Edellä mainittuun aikaan voi sisältyä enintään 30 päivää palkatonta poissaoloa. Poissaolopäiviksi lasketaan kaikki kalenteripäivät poissaolon alkamisesta poissaolon päättymiseen. Poissaoloksi luetaan kaikki paitsi sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon.

Työssäoloedellytysten tutkiminen kuuluu työ- ja elinkeinotoimiston toimivaltaan. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle työvoimapoliittisen lausunnon työssäoloedellytysten täyttymisestä.

Vuorottelijan yläikäraja
Vuorotteluvapaa on aloitettava ennen sitä kalenterikuukautta, jolloin vanhuuseläkeikäsi alarajaan on aikaa kolme vuotta.

Esimerkiksi jos eläkkeen alaikäraja on 63 vuotta, niin vuorotteluvapaalle ei voi jäädä enää 60 vuotiaana.

Vuorottelijan yläikärajaa ei sovelleta ennen vuotta 1957 syntyneisiin.

Vuorotteluvapaan työhistoria edellytys
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että olet ollut työssä ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 20 vuotta. Jos olet ollut vuorotteluvapaalla aikaisemmin, työskentelyaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä.

Työssäoloajasta enintään neljännes voi olla työhön rinnastettavaa aikaa. Työhön rinnastettavaa aikaa ovat esimerkiksi: äitiys- tai vanhempainrahakausi, hoitovapaa, varusmies- tai siviilipalvelus.

Työssäoloon rinnasteisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kalenterikuukaudet. 20 vuoden työhistoriaa laskettaessa, rinnasteista aikaa voi olla mukana enintään viisi vuotta ja viiden vuoden työhistoriaa laskettaessa enintään kolme kuukautta.

Työssäoloaikaan tai rinnastettavaan aikaan voidaan myös laskea aika, jonka olet ollut vakuutettuna Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Työtä, joka on tehty ennen Suomen tai työskentelymaan liittymistä EU:hun, ei lasketa mukaan työhistoriaan.

Jos olet epävarma työhistoriaedellytyksen täyttymisestä, ole yhteydessä työttömyyskassaan jo silloin, kun suunnittelet vapaalle jäämistä.

Vuorotteluvapaan kesto
Vuorotteluvapaan kesto yhdenjaksoisesti on vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 180 kalenteripäivää. TE-toimisto antaa vapaan kestosta työttömyyskassalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon.

Vuorotteluvapaan jaksottaminen ei ole enää mahdollista 1.1.2016 voimaan tulleiden säännösten mukaan.

Sovitun vuorotteluvapaan pidentäminen
Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava erikseen työnantajan ja työntekijän kesken kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Vuorotteluvapaan pidentämiselle ei ole sovittu vähimmäispituutta. Vuorotteluvapaan yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää enimmäiskestoa 180 kalenteripäivää. TE-toimisto antaa asiasta työttömyyskassalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon.

Vuorottelusopimus
Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaasta vuorottelusopimuksella. Työnantaja palkkaa TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön vuototteluvapaata vastaavaksi ajaksi. Vuorottelusopimus on toimitettava TE-toimistolle ennen vapaan alkamista. Lisäksi vuorottelusijaisen työsopimus on toimitettava TE-toimistolle ennen vapaan alkamista tai viipymättä vapaan alkamisen jälkeen.

Sijainen
Vuorotteluvapaasijaiseksi voidaan valita henkilö, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneen 14 kuukauden aikana.

90 kalenteripäivän työttömyyttä ei sovelleta alle 30 vuotiaaseen työnhakijaan, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi.

Lisäksi 90 kalenteripäivän työttömyyttä ei edellytetä, jos sijaiseksi valitaan alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias työnhakija.

Sijainen tulee palkata saman työnantajan palvelukseen, josta vuorottelija on vapaalla. Esimerkiksi konsernissa sijainen pitää palkata siihen tytäryhtiöön, jonka palveluksessa vuorottelija on.

Vuorottelukorvauksen suuruus
Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta johon sinulla olisi oikeus työttömäksi jäädessäsi. Vuorottelukorvaukseen ei makseta lapsikorotuksia. Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorotteluvapaata edeltäneen vähintään 52 viikon palkasta. Jos jäät vapaalle kesken palkkakauden, palkkatodistus kirjoitetaan viimeisen täyden palkkakauden päättymisestä 52 viikkoa (26 palkkakautta) taaksepäin.

Jos työllistyt vapaan aikana omalle tai toiselle työnantajalle ilmoita siitä välittömästi työttömyyskassaan.

Työllistyminen vuorotteluvapaan aikana
Ilmoita kaikesta vuorotteluvapaan aikana tehdystä työstä työttömyyskassaan. Jos palaat tilapäisesti työhön omalle työnantajalle, niin vuorottelukorvauksen maksaminen keskeytyy työskentelyajaksi. Jos aloitat yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön toisella työnantajalla, niin vuorottelukorvauksen maksaminen keskeytyy työskentelyajaksi. Jos aloitat osa-aikatyön tai enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön, niin sinulla voi olla oikeus soviteltuun vuorottelukorvaukseen.

Vuorotteluvapaan päättyminen ennenaikaisesti
Vuorotteluvapaan päättymisestä ennen aikaisesti on sovittava työnantajan ja vuorottelijan välillä. Päättyminen tulee ilmoittaa työttömyyskassalle. Jos vuorotteluvapaa päättyy ennen kuin se on kestänyt 100 päivää, ei vuorotteluvapaan edellytykset ole täyttyneet, tällöin jo maksettu vuorottelukorvus voidaan periä takaisin.

Vuorotteluvapaa katsotaan päättyneeksi, jos vuorottelijalle syntyy oikeus saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, tai vanhempainrahaa. Jos edellä tarkoitettu oikeus tai myönnetty vapaa kestää enintään 18 arkipäivää, katsotaan vuorotteluvapaan olevan sanottuna aikana keskeytyneenä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että yli 18 päivää kestävä isyysrahakausi päättää vuorotteluvapaan.

Kun jäät vuorotteluvapaalle, lähetä työttömyyskassaan:

Vuorottelukorvaushakemus
Kopio vuorottelusopimuksesta
Muut mahdolliset liitteet, esimerkiksi:
Henkilökohtainen verotuspäätös, jos sinulla on maa- tai metsätila
Päätös kotihoidontuesta, jos perheellesi sitä maksetaan

Vuorottelukorvaushakemus- ja vuorottelusopimuslomakkeen sekä lisätietoa vuorotteluvapaasta saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta osoitteesta www.tyj.fi

Vuorottelusopimus, joka on tehty 31.12.2015 mennessä
HUOMIO! Tämä koskeen vuorotteluvapaata, josta vuorottelusopimus on tehty 31.12.2015 mennessä ja vuorotteluvapaa on alkanut viimeistään 31.3.2016 .

Aikaisemman vuorotteluvapaalain mukaan työntekijä on voinut jäädä vuorotteluvapaalle 100 - 360 kalenteripäivän ajaksi.

Vapaan voi pitää useammassa jaksossa, kunhan tästä menettelystä on sovittu vuorottelusopimuksessa ennen vapaan alkamista ja yhden jakson pituus on kuitenkin aina vähintään 100 päivän pituinen.

Vuorotteluvapaata voidaan myös pidentää ilman erityistä syytä, jos siitä sovitaan kaksi kuukautta ennen jo sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa päättyy jos vuorottelijalla on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa ja ko. oikeus tai vapaa kestää yli 18 arkipäivää (lauantai luetaan mukaan). Sama koskee tilannetta, jos vuorottelijalle myönnetään vapaata, joka ajoittuu vuorotteluvapaan ajalle raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi.

Vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta.