Vuorotteluvapaa edistää työssä jaksamista

Työttömyyskassa 22.06.2015

Kaipaatko lisää puhtia työssä jaksamisen? Vuorotteluvapaa tarjoaa mahdollisuuden 100–360 päivän hengähdystaukoon. Vuonna 2014 438 paperiliittolaista käytti tätä mahdollisuutta hyväkseen.

Vuorotteluvapaalain tarkoituksena on edistää työntekijän työssä jaksamista lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla ja parantaa samalla työttömän työnhakijan työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta.
Vapaa on tarkoitettu kokoaikatyöntekijöille ja työntekijöille, joiden työaika on yli 75 prosenttia ajalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta.

Työhistoria

-työssäoloaikaa vähintään 16 vuotta
-jos on saanut aikaisemmin vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä
Työssäoloaikaan voidaan ottaa huomioon myös äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainraha-aikaa sekä hoitovapaa-, varusmies- tai siviilipalvelusaikoja. Työhistoriaedellytyksestä enintään neljännes voi olla em. työhön rinnastettavaa aikaa.

Työssäolo

Työssäolo ja työsuhde samaan työnantajaan on pitänyt kestää yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Yläikäraja

Yläikäraja vuorotteluvapaalle jäävälle on eläkelain mukaan 60 vuotta (vanhuuseläkkeen alaikäraja 63 vuotta vähennettynä kolmella vuodella). Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen jälkeen.
Jos vuorotteluvapaan pitää useammassa jaksossa, voi myöhemmät jaksot pitää yläikärajan täyttymisen jälkeen.
Vuorottelijan yläikärajaa koskevaa säännöstä ei sovelleta ennen vuotta 1957 syntyneisiin.

Vuorotteluvapaan kesto

-vähintään 100 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti
-yhteensä enintään 360 kalenteripäivää
Vapaan voi sopia pidettäväksi myös useammassa jaksossa, kunhan kunkin jakson pituus on vähintään 100 päivää. Jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista.
Vuorotteluvapaa on pidettävä kahden vuoden sisällä sen aloittamisesta.

Vuorottelusopimus

Vapaalle jäävä tekee työnantajan kanssa kirjallisen vuorottelusopimuksen. Vuorottelusopimus ja sijaiseksi palkatun työsopimus on toimitettava TE-toimistolle ennen vapaan alkamista.

Vuorotteluvapaan sijainen

Sijaiseksi on palkattava TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Sijaiseksi palkattavan on oltava työttömänä työnhakijana välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista.
90 kalenteripäivän työttömyyttä ei edellytetä, jos sijaiseksi palkataan alle 30-vuotias TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään yksi vuosi taikka työtön työnhakija, joka on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Vuorottelukorvaus

Korvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömänä ollessaan. Vuorottelukorvaus on 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta työhistoriaa.
Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorotteluvapaata edeltäneen 52 viikon ansiotulojen perusteella. Vapaata edeltävää vajaata palkkakautta ei tarvitse ottaa huomioon, vaan 52 viikon laskenta aloitetaan viimeisen täyden palkkakauden päättymisestä.


FAKTA: Lisätietoja vuorotteluvapaasta ja sen hakemisesta saat Paperityöväen Työttömyyskassan nettisivuilta www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa/vuorotteluvapaa

Siirtymäsäännökset

Vuorotteluvapaalaki muuttui 1.9.2014. Jos vuorotteluvapaasi tai sen ensimmäinen jakso on aloitettu tai vuorottelusopimuksesi on tehty ennen 1.9.2014 ja vuorotteluvapaa tai sen ensimmäinen jakso on aloitettu viimeistään 31.12.2014, niin vuorotteluvapaaseen sovelletaan vanhoja, 31.8.2014 asti voimassa olleita säännöksiä.

FAKTA: Paperiteollisuudessa vuorotteluvapaalla oli vuonna 2014 438 henkilöä, joista naisia oli 62 ja miehiä 376.

Takaisin