Sairauskassan Hallitus 2019

Seppo Suoniemi Varajäsen Mikko Savilahti

Mika Lahtinen (Hallituksen Puheenjohtaja) Varajäsen Joni Orenius

Katri Moisio Varajäsen Ari T Koskinen

Matti Mäkelä Varajäsen Kari Kangas

Juha Nieminen (Hallituksen Varapuheenjohtaja) Varajäsen Jari Viero

RAFLATACIN SAIRAUSKASSA 1.5.2019

· Raflatacin sairauskassan toimintapiirin muodostavat UPM Raflatac Oy nimiseen yhtiöön Tampereen tehtaalla työsuhteessa olevat henkilöt sekä työnantajan palveluksesta eläkkeelle jääneet henkilöt ja sellaiset henkilöt, jotka on 57 vuotta täytettyään irtisanottu työnantajan palveluksesta.

· Raflatacin sairauskassan jäsenmaksu on 1,25 prosenttia jäsenen työnantajalta saamasta ennakkoperintälain alaisesta palkasta, kuitenkin vähintään 28 euroa kuukaudessa. Jäsenmaksua ei peritä vuosittain maksettavasta lomallelähtörahasta. Ulko- ja eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 40,00 euroa kuukaudessa.

· Kassa maksaa jäsenilleen sairaanhoitokustannuksista kassan sääntöjen mukaisia lisäetuuksia:

- 90 % lääkärinvastaanottopalkkiosta. Korvausta ei makseta toimistomaksusta.

- Terveyskeskusmaksu, sairaalan poliklinikkamaksu, päiväkirurgiasta peritty maksu sekä sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu siten, että etuuden määrä on yhteensä enintään 500 euroa kalenterivuodessa.

- 95 % lääkärin määräämistä, sairausvakuutuslain mukaan peruskorvattavista lääkkeistä ja alemman erityiskorvauksen piiriin kuuluvista lääkkeistä sekä perusvoiteista. Korvausta ei  makseta svl:n alkuomavastuun osalta.

- 80% lääkärin määräämien laboratoriotutkimusten, patologian alaan kuuluvien tutkimusten ja radiologisten tutkimusten kustannuksista.

- 80% lääkärin määräämän fysioterapian, fysioterapeuttisen tutkimuksen, naprapatiahoidon, kiropraktiikkahoidon ja osteopatiahoidon kustannuksista siten, että etuuden määrä on yhteensä enintään 300 euroa/kalenterivuosi

- 80% lääkärin määräämän hieronnan kustannuksista, enintään 200 euroa/kalenterivuosi

- Lääkärin määräämä, jalkaterapeutin antama jalkahoito enintään 100 euroa/kalenterivuosi

- Kassan jäsenelle aiheutuneet sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuväli-neiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla.

- Vähintään 3 vuotta kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien tai piilolinssien hinta joka toinen vuosi 250 euron enimmäismäärään saakka kalenterivuodessa tai joka neljäs vuosi 500 euron enimmäismäärään sakka.

- Vähintään vuoden kassaan kuuluneelle hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty palkkio 400 euron enimmäismäärään saakka kalenterivuodessa.

- Hallituksen harkinnan mukaan lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden ja tekojäsenten hankkiminen 150 euron enimmäismäärään saakka kalenterivuodessa

- Jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustusta 300 euroa.

· Raflatacin sairauskassan jäsenet hakevat sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset Kelan paikallistoimistosta, mikäli kustannuksesta ei ole tehty suorakorvausvähennystä maksun yhteydessä.

· Sairauskassan lisäetuuskorvausta haetaan Kelan korvauspäätöksen tai laskun ja maksukuitin perusteella. Lääkekuittiin on liitettävä myös lääkelaskelma tai reseptikopio.

· Muista hakea korvausta kuuden (6) kuukauden kuluessa maksun suorittamisesta.

· Raflatacin sairauskassan toimisto sijaitsee osoitteessa Lapintie 3, 33100 Tampere.

· Kassa on avoinna ma – to klo 9.00-12.00 ja 13.00-15.00 Perjantaisin suljettu.

· Kassan toimiston puhelin: 050-325 7362

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

RAFLATACIN SAIRAUSKASSA

SÄÄNNÖT 1.1.2018

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on Raflatacin sairauskassa.
Kassan kotipaikka on Tampere

2 §

Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myön- täminen.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 100 jäsentä.

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat UPM Raflatac Oy nimiseen yhtiöön Tampereen tehtaalla työsuhteessa olevat henkilöt. Yhtiötä kutsutaan näissä säännöissä työnantajaksi. Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi.

Lisäksi toimintapiiriin kuuluvat työnantajan palveluksesta eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle siirtymistään olleet kassan jäseniä sekä sellaiset kassan jäsenenä olleet henkilöt, jotka eläkkeelle siirtymättä 57 vuotta täytettyään on erotettu työnantajan palveluksesta, eivätkä ole ansiotyössä tai toimi yrittäjänä. Kassan jäsenyyden päättymättä ansiotyö- tai yrittäjäaika saa kestää kuitenkin enintään neljä kuukautta. Viimeksi mainittuja kutsutaan ulkojäseniksi.

Kassan jäseneksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluva henkilö. Jäsenyyttä on haettava kahden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.
Eläkeläisjäsenyyttä on haettava kuukauden kuluessa eläkepäätöksen saamisesta tai tämän sääntömuutoksen voimaantulosta ja ulkojäsenyyttä kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä tai tämän sääntömuutoksen voimaantulosta. Ulkojäsenyys muuttuu eläkeläisjäsenyydeksi jäsenen saatua eläkepäätöksen ja siitä on ilmoitettava kassan hallitukselle kuukauden kuluessa eläkepäätöksen saamisesta.

Kassan hallitus päättää jäseneksi hyväksymisestä. Jäsenyys alkaa hallituksen päätöstä seuraavan kalenterikuukauden alusta.
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Jäsen katsotaan eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kahden kuukauden ajalta.

Jäsen voidaan erottaa kassasta ainoastaan näiden sääntöjen 15 §:ssä mainituissa tapauksissa.

Henkilö, joka työsuhteen päättymättä on eronnut tai erotettu kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi.

Eläkeläis- tai ulkojäsen eroaa kassasta tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Eläkeläis- tai ulkojäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksun suorittamisen kahden kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.
Eläkeläis- tai ulkojäsenellä, joka on eronnut kassasta, ei ole oikeutta uudelleen liittyä kassan jäseneksi.

6 §

Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

JÄSENMAKSU

7 §

Kassan jäsenmaksu on 1,25 prosenttia jäsenen työnantajalta saamasta ennakko-perintälain (1118/1996) alaisesta palkasta, kuitenkin vähintään 28 euroa kuukaudessa. Jäsenmaksun vähimmäismäärä peritään myös palkattoman loman ajalta. Jos jäsenyys alkaa tai päättyy kesken kuukauden, peritään suhteellinen osuus koko kuukauden maksusta.

Eläkeläis- ja ulkojäsenen jäsenmaksu on 40,00 euroa kuukaudessa.

8 §

Työnantaja pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.

Jos jäsen ei saa palkkaa, jäsenmaksu on suoritettava kassan hallituksen määräämällä tavalla. Kassan hallitus voi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun ajalta tai ajalta, jolloin jäsen on palkkaa saamatta ja työsuhteen päättymättä pitkäaikaisesti työstä poissa sairauden, synnytyksen, opiskelun, asevelvollisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Jäsenellä ei ole maksuvapautuksen ajalta oikeutta näiden sääntöjen 10 §:n mukaisiin etuuksiin.

Eläkeläis- ja ulkojäsenen on toimitettava kassalle jäsenmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot ja suoritettava jäsenmaksu hallituksen määräämällä tavalla.

9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittua maksua enintään 25 prosentilla. Jäsenmaksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

ETUUDET

10 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 13 §:ssä tarkoitettu vähennys.
Kustannuksina korvataan:


1) 90 prosenttia lääkärinvastaanottopalkkiosta. Korvausta ei makseta toimistomaksusta. Eikä kuitenkaan hammaslääkärin palkkiosta, joka korvataan 7 kohdan perusteella, eikä hammashoitoon liittyvän muun lääkärin palkkiosta. Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä palkkiota ei myöskään korvata ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;


2) avosairaanhoidon lääkärinpalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu, päiväkirurgiasta peritty maksu sekä sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu siten, että kassan maksaman etuuden määrä on yhteensä enintään 500 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista;


3) 95 % lääkärin määräämistä sairausvakuutuslain mukaan peruskorvattavien tai alemman erityiskorvauksen piiriin kuuluvien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja niitä vastaavien tuotteiden sekä perusvoiteiden kustannuksista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Kassan maksama korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta myös sairausvakuutuslain mukainen korvaus lasketaan. Korvausta ei suoriteta ylemmän erityiskorvauksen piiriin kuuluvista lääkekustannuksista eikä sairausvakuutuslain mukaisen vuotuisen omavastuuosuuden ylittävistä kustannuksista. Korvausta ei makseta svl:n alkuomavastuun osalta.

4 a) lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset ja patologian alaan kuuluvat tutkimukset sekä niihin liittyvä näytteenotto;
b) lääkärin määräämät radiologiset tutkimukset, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi; sekä


c) 80% lääkärin määräämän fysioterapia, fysioterapeuttiset tutkimukset, naprapatiahoito, osteopatiahoito tai kiropraktiikkahoito, siten että maksaman etuuden määrä on yhteensä enintään 300 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista. 


d) 80% lääkärin määräämän hieronnan kustannuksista, enintään 200 euron enimmäismäärään saakka kalenterivuodessa.


e) lääkärin määräämä jalkahoito enintään 100 euron enimmäismäärään saakka kalenterivuodessa. Hoidon antajan tulee olla asianmukaisen koulutuksen saanut jalkaterapeutti;

5) kassan jäsenelle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla;


6) vähintään kolme vuotta kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien tai piilolinssien hinta joka toinen vuosi 200 euron enimmäismäärään saakka 5kalenterivuodessa tai joka neljäs vuosi 500 euron enimmäismäärään saakka kalenterivuodessa. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi; sekä


7) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 400 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista; sekä


8) hallituksen harkinnan mukaan lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden ja tekojäsenten hankkiminen 150 euron enimmäismäärään saakka kalenterivuodessa, jos niitä ei ole mahdollista saada pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus.

11 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että
1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai
2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.
Edellä 10 §:n 2 momentin 2, 4c), 6 ja 7 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan viimeistään marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.

12 §

Jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 300 euroa.
Hautausavustuksen määrä voidaan viimeistään marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

13 §

Edellä 10 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

14 §

Kassan vastuu alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia.

ETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

15 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä etuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänet erottaa kassasta taikka hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
16 §

Kassa on etuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

17 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

ETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

18 §

Näiden sääntöjen mukaista etuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan korkolakia (633/1982).

19 §

Näiden sääntöjen 10 §:n mukainen korvaus voidaan 13 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

20 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista etuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu etuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu etuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista etuuksista.

MUUTOKSENHAKU ETUUSPÄÄTÖKSEEN

21 §

Kassan etuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

22 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.
Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

23 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.
Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen; sekä
2) hallituksen harkinnan mukaan 10 ja 12 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten etuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

24 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien etuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

25 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

26 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassalla ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

27 §

Kassalla on oltava yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja.
Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous.
Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.

28 §

Pykälä kumottu 1.1.2017 alkaen.

KASSANKOKOUS

29 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

30 §

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä. Jäsenen asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

31 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassan- johtajalle;
4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilin- päätös saattavat antaa aihetta; sekä
6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
3) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä
4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

32 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

33 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan jäsenille tarkoitetut tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka kiinnitetään työnantajan ilmoitustauluille.

34 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

35 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

36 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

37 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä.

HALLITUS

38 §

Kassan hallitukseen kuuluu viisi varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka toinen vuosi kaksi ja joka toinen kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen ensin arvan ja sitten vuoron mukaan.

39 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 44 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 43 §:n mukaisesti.

40 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

41 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.
5)

KASSANJOHTAJA

42 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

43 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

44 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

45 §

Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 12 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.

JAKAUTUMINEN

46 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.

KASSAN PURKAMINEN

47 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:
1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä
3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.
48 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.

 

Sairauskassan Hallitus 2019

Seppo Suoniemi Varajäsen Mikko Savilahti

Mika Lahtinen (Hallituksen Puheenjohtaja) Varajäsen Joni Orenius

Katri Moisio Varajäsen Ari T Koskinen

Matti Mäkelä Varajäsen Kari Kangas

Juha Nieminen (Hallituksen Varapuheenjohtaja) Varajäsen Jari Viero

 RAFLATACIN SAIRAUSKASSA

SOPIMUSLAITOKSET

Sairauskassalla on laskutussopimus alla olevien sopimuslaitosten ja apteekkien kanssa.

TUTKIMUS-JA HOITOLAITOKSET

Cityterveys Oy, Rautatienkatu 22

Pihlajalinna Terveys Oy, kaikki toimipisteet

***HUOM! Magneettitutkimusten kustannusten osalta laskutussopimus vain Cityterveys Oy:n kanssa***

APTEEKIT

Tampere:

Apteekki Syke, Hämeenkatu 4 (Stockmann)

Hervannan apteekki, Insinöörinkatu 38

Lielahden apteekki, Turvesuonkatu 2

Tesoman apteekki, Tesomankatu 4 C ja Villilän sivuapteekki, Ratakistonkatu 7

Apteekki Koilliskeskus, Liikekatu 3 sekä Peltolammin sivuapteekki, Peltolamminkatu 12 ja

Atalan sivuapteekki, Pulkkakatu 8

Linnainmaan apteekki, Mäentakusenkatu 1

Koskikeskuksen apteekki, Hatanpään valtatie 1

Tampereen Yliopiston apteekki, Hämeenkatu 16

Tampereen I apteekki, Hämeenkatu 21 (Sokos)

Tammelan apteekki, Itsenäisyydenkatu 17

Turtolan apteekki, Martinpojankatu 4 A

Bonusapteekki, Pietilänkatu 2 (Kauppakeskus DUO)

Tammedi apteekki, Kuntokatu 2 H-rakennus (Tays)

Akaa:

Akaan apteekki, Valtatie 6, Toijala

Hämeenkyrö:

Hämeenkyrön apteekki, Härkikuja 3 B

Kyröskosken sivuapteekki, Valtakatu 57

Ikaalinen:

Ikaalisten apteekki, Vanha Tampereentie 15-17

Kangasala:

Kangasalan apteekki, Keskusaukio 2 L

Suoraman apteekki, Artturintie 2

Lempäälä:

Apteekki Ideapark, Ideaparkinkatu 4

Nokia:

Nokian I apteekki, Välikatu 21

Härkiapteekki, Yrittäjänkatu 10

Koskenmäen apteekki, Nuijamiestentie 5

Pirkkala:

Pirkkalan apteekki, Suupantori 4

Itäapteekki, Palmrothintie 2

Valkeakoski:

Walkiakosken apteekki, Kauppatori 5

Ylöjärvi:

Ylöjärven I apteekki, Mikkolantie 7

Elona apteekki, Elotie 1 (Kauppakeskus Elo)