Äkkipäätös järkyttää Jämsässä

50 Tampereen osasto 03.09.2020

Työntekijät eivät ymmärrä, miksi Kaipolasta tehtiin UPM:n tehostamistoimien sijaiskärsijä.

Jämsän Kaipolassa valmistuu tehokkaasti hyvälaatuista paperia ja henkilöstö on osaavaa sekä työhönsä sitoutunutta. Siitä huolimatta 1950-luvulla Yhtyneiden Paperitehtaiden lippulaivaksi valmistunut ja moneen kertaan uudistettu paperitehdas Päijänteen rannalla on tullut tiensä päähän. Toiminta loppuu viimeistään vuodenvaiheessa.

- Ulkoiset kustannukset ovat tehneet Kaipolasta UPM:n kilpailukyvyttömimmän tehtaan, totesi UPM Communication Papers -liiketoiminta-alueen News & Retail -yksikön johtajan Anu Ahola keskiviikkona medialle suunnatussa tiedotustilaisuudessa puoli neljältä iltapäivällä.

Ikävät uutiset oli tarjottu työntekijöille samana päivänä kello 13. Tuossa vaiheessa kunnossapitomies Ari T. Salminen oli lähdössä kotiin aamuvuorosta eikä osallistunut tiedotustilaisuuteen, mutta uutiset tulivat ulos heti iltapäivällä. Puoli viiden aikaan iltapäivällä hän istui paikallisessa kuppilassa kännykkä kourassa.

- Tunteet ovat nyt kaikilla pinnassa, hän kertoi.

"Vituttaa"

Anu Ahola sanoi useaan otteeseen Kaipolan olevan nyt "sijaiskärsijä". Aivan tarkkaan hän ei termiä kuitenkaan avannut. Syyt Kaipolan lopettamiseen ovat hänen mukaansa kysynnän lasku, logistiikan kustannukset, verorasitus ja työvoiman hinta. Ahola korostaa erityisesti suomalaisen työvoiman kustannuksia verrokkimaihin nähden. Saksalaiset tekevät hänen mukaansa paperia lähes kolmasosan halvemmalla kuin suomalaiset.

Kaipolan pääluottamusmies Ismo Salonen pitää litaniaa puppuna ja lopetuspäätöstä "johtamiskulttuurin rimanalituksena". Hänellä oli keskiviikkona vain yksi sana kuvaamaan tunteitaan: Vitutus.

- En anna lähipäivänä haastatteluita enkä vastaa puheluihin. Tätä pitää nyt itsekin sulatella, Salonen totesi lehdistötilaisuudessa.

"Järkyttävää, hirveää"

Kuusikymppinen Ari T. Salminen aikoi mennä töihin torstaina ja perjantaina kuten ennenkin.  Mieli on kuitenkin apea - ei niinkään hänen itsensä kuin nuorempien työkavereiden vuoksi.

- Minut pelastaa ikä, ja jäisin muutenkin pian eläkkeelle. Mutta mistä saavat nuoremmat töitä? Korvaavia työpaikkoja ei näillä main ole.

Toinen, nimettömänä pysyttelevä, prosessimies pitää uutista "järkyttävänä murskaavana ja hirveänä".

- Ei tätä oikein vielä edes tajua, kun tämä tuli niin äkkiä puskista.

Toki "pahanilmanlintuna" pidetty Anu Ahola oli vieraillut Kaipolassa jo alkukesästä - se oli pantu merkille. Paperintekijät ovat sitä mieltä, että Aholan vierailut tahtaalla eivät tiedä koskaan mitään hyvää.

Kun Talouselämä -lehti sitten uutisoi elokuun alkupuolella jopa koko Jokilaakson tehdastoiminnan lopettamisesta, sitä pidettiin kesäisenä uutisankkana. Jopa entinen Kaipolan pääluottamusmies Tuomo Alanen arveli, että kiinni menisi ehkä yksi kone.

- Kyllä tämä hurja isku on koko kaupungille, sanoo kuntapolitiikassakin mukana oleva Alanen.

Isku koko kaupungille

Yhteistoimintaneuvottelut alkavat heti ensi viikolla. Ne koskevat Jämsänjokilaaksossa myös osaa Jämsänkosken tehtaan henkilöstöä, sillä tarkastelun alla on myös Jämsänkosken PK6. Kaikkiaan henkilöstön vähennys tulee olemaan Jokilaakson UPM:llä 450. Pikaisella laskutoimituksella Jokilaakson tehtaille jäisi jäljelle noin 240 työpaikkaa.

- Tarkat määrät tarkentuvat yt-neuvottelujen edetessä, sanoo tehtaanjohtaja Antti Hermonen.   

Hermonen kertoi, että kriisiavusta on jo sovittu työterveyttä hoitavan Pihlajalinnan kanssa. Käytännössä apua löytyy Jämsän pääterveysasemalta. Myös Jämsän kaupunki kokosi pikavauhtia äkillisen muutoksen työryhmän, joka kokoontui heti torstaiaamuna pohtimaan, miten kriisissä päästään eteenpäin. 

- Ei alkanut helpolla työni Jämsässä, huokasi vuoden vaihteessa Jämsän kaupunginjohtajana aloittanut Hanna Helaste.  

Jämsänkosken pääluottamusmies Jari Kallio sanoo, että täystyrmäyksen jälkeisenä aamuna ammattiosastot eivät ole vielä ehtineet suunnitella omia toimiaan.

- Lähinnä aamu on kulunut puhelimeen vastatessa, Kallio kertoi torstaiaamuna.

Keräyspaperi Eurooppaan?

Kaipolan kolme paperikonetta siis kohtaa päätepisteensä vuoden loppuun mennessä.  Samalla loppuu sanomalehtipaperin valmistus Suomessa. Kylkiäisenä päättyy myös keräyspaperin suurimittainen kotimainen kierrätys. Sekin seikka pääluottamusmiestä ja entistä siistausalan ammattilaista Ismo Salosta ottaa päähän.

- Jos keräyspaperi menee ulkomaille, se on helvetinmoinen häpeä.

Miksi Kaipolasta sitten tuli sijaiskärsijä? Sitä kysytään syksyn mittaan varmasti vielä monta kertaa.

Takaisin