Lahden osasto - Historia Historia - Lahden osasto


Perinteisesti Lahden talousalueella, ei ollut suoranaista paperiteollisuutta, tosin jonkinasteista paperinjalostusta kaupungissa tapahtui. Kun aaltopahvitehdas valmistui Ensolle loppuvuodesta 1963, oli työntekijöiksi palkattu henkilökuntaa mm: Vallilan tehtailta, osin koneiden mukana siirtyen ja Pankakoskelta, joilla oli paperiliittolainen tausta. Tehdasalueella toimi puualan ammattiosasto, johon edellä mainitut aaltopahvintekijät eivät katsoneet kuuluvansa.

Kun aaltopahvitehdas oli toiminut muutaman kuukauden, kokoontui joukko uusia ja vanhoja paperityöläisiä, paikalli-sen linja-autoaseman baariin. Vakavana keskustelun aiheena oli, paperialan ammattiosaston puuttuminen Lahdesta. Käydyn keskustelun jälkeen, päätettiin kutsua perustava kokous koolle, sekä ottaa yhteyttä Paperiliiton toimistoon. Perustava kokous pidettiin hotelli Valtakulman kabinetissa 25.3.1964.

Paikalla oli kymmenkunta paperityöläistä. Kokouksessa puhetta johti Antero Mäki, Paperiliiton edustajana ja sihteerinä Aapeli Lankinen myös liitosta. Suomen paperiteollisuuden työntekijäin Liiton osasto 86. Lahden ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Veli Mäntyniemi ja toimikuntaan Lauri Mustonen, Kauno Paavola, Tauno Honkanen ja Teuvo Silventoinen. Ensimmäiseksi pääluottamusmieheksi valittiin Pekka Kettunen. Osaston aloittaessa toimintansa, ajassa oli monia sellaisia tekijöitä, jotka vaikeuttivat huomattavasti alkuunpääsyä. Maassamme elettiin tuolloin voimakasta murroskautta, maatalousvaltaisen yhteiskunnan muuttuessa, nopeasti teollistuvaksi yhteiskunnaksi.

Jo olemassa oleva teollisuus, niin kuin uudetkin teollisuuslaitokset, keskittyivät pääasiassa eteläiseen Suomeen. Samanaikaisesti tapahtunut maa- ja metsätalouden voimakas koneellistuminen, vapautti runsaasti työvoimaa. Joka virtasi kehitysalueilta, Etelä-Suomen teollisuuskeskuksiin, uutta ammattia etsien.

Tällainen tilanne oli myös Enso-Gutzeit Oy:n Lahden tehtailla. Sillä huomattava osa, silloin toimintaansa aloittelevan aalto-pahvitehtaan työntekijöistä, oli muualta Suomesta muuttanutta suhteellisen nuorta työvoimaa. Heidän joukossa oli huomattava osa sellaisia, joilla ei ollut juuri minkäänlaista kosketusta ammattiyhdistysliikkeeseen. Tästä johtuen, he usein suhtautuivat ammattiyhdistysliikkeeseen epäluuloisesti, tai jopa vihamielisesti, kuten uuteen ja tuntemattomaan asiaan usein suhtaudutaan. Toinen erittäin paljon toiminnan alkuun pääsyä vaikeuttava tekijä, oli ay- liikkeessä tuolloin vallitseva avoin hajaannus.

Kahden eri keskusjärjestön alaiset liitot ja ammattiosastot kävivät usein varsin kärjekästä taistelua, työpaikan sieluista. On ymmärrettävää, että tässä tilanteessa, etenkin ensikertalaiset olivat ymmällään ja halusivat olla sivustakatsojina, tekemättä valintaa kummankaan osapuolen hyväksi. Kun työpaikalla toimi kaksi ammattiosastoa, joilla molemmilla oli omat luottamusmiehet, oli selvä, että asioiden hoito ei ollut parasta mahdollista. Kun toinen pääluottamusmies sopi jostain asiasta työnantajan kanssa, toinen kiirehti ilmoittamaan, ettei hänen edustama osasto tunnusta tehtyä sopimusta ja sama kävi myös päinvastoin.

Tässä yhteydessä on myös syytä muistaa, että työnantajan sympatiat, nimenomaan osastomme perustamisen aikoihin, olivat selvästi, kilpailevan SAJ:läisen ammattiosaston puolella. Tällaista "pattitilannetta" kesti pari vuotta, mutta koko ajan osastomme määrätietoinen toiminta sai lisäkannatusta työntekijäin keskuudessa. Tämä näkyi jäsenmäärän kasvussa ja sitä kautta osaston arvovalta lisääntyi, myös paikallisena neuvotteluosapuolena.

Niinpä työnantaja vuonna 1966, silloisen paikallisjohtajan allekirjoittamalla ilmoituksella tunnusti, Lahden osasto 86:den ainoaksi sopijaosapuoleksi, paikallisesti neuvoteltaessa ja asioista sovittaessa. Tämän jälkeen alkoi osastomme nopeasti voimistua ja koko ay-liike eheytyi vuonna -69. Kun rinnakkaisosaston jäsenet tulivat mukaan osaston toimintaan, oli järjestäytymisaste noussut jo varsin korkealle. Vuoden 1970 jäsenmäärä oli yli 550:nen kehittyen edelleen suotuisasti, ollen vuosikymmenen loppupuolella jo yli 700 jäsentä. Sillä tasolla se säilyi noin kymmenen vuotta. Kunnes vähitellen kehittynyt, aikaamme kuuluva, automaatioilmiö, on syönyt tasaisesti jäsenmääräämme. Kuitenkin juuri näihin aikoihin, oli paikallisten neuvottelujen edistyminen etenkin palkkakysymyksissä hyvinkin vaikeaa. Liittojen mukanaolo, oli melko usein toistuva ilmiö kiistaky-symyksiä ratkaistaessa.

Muutamissa tapauksissa paikallisten neuvottelujen kariutuminen, johti myös avoimeen työselkkaukseen. Tällaisia tilanteita oli etenkin vuonna 1970. Ensin korjaamon osalta, sekä loppuvuodesta noin viikon ajaksi tuotannon pysäyttänyt selkkaus. Alkaen aaltopahvituotevaraston ja aaltopahvikoneen palkka-neuvottelujen katkettua tuloksettomina. Muita merkittäviä selkkauksia tämän jälkeen ei ole esiintynyt, vaan sopimuksiin on useimmissa tapauksissa päästy paikallisesti, ilman liittojen myötävaikutusta.

PUHEENJOHTAJAT

Osaston puheenjohtajina ovat toimineet:

Osastoa perustettaessa vuonna 1964 Veli Mäntyniemi, joka kuitenkin vielä saman vuoden aikana erosi yhtiön palveluksesta. Hänen jälkeensä tehtävää hoiti vaikeat alkuvuodet Tauno Honkanen, vuoden -66 loppuun saakka.Vuonna -67, oli puheenjohtajana Kaarlo Liski syyskuun loppuun saakka. Hänen anottua vapautusta tehtävästä opintojen takia, hoiti tehtävää loppuvuoden jälleen Tauno Honkanen. Vuosina 68-72 oli vuorossa Kari Savolainen ja vuosina 73-75 jälleen Kaarlo Liski. Vuonna -76 tehtävään valittiin Pekka Oinonen, joka toimi tehtävässä vuoden -85 loppuun. Vuonna -86 puheenjohtajaksi tuli Seppo Lestelin ja toimi vuoden -90 loppuun.

Vuosina -91-93 puheenjohtajana oli Seppo Halinen. Pentti Hälinen toimi puheenjohtajana vuoden -94. Puheenjohtajaksi valittiin vuonna 1995 Matti Hyttinen. Puheenjohtajana Matti toimi esimerkillisesti toista vuosikymmentä ja vuoden 2006 Matin luopuessa, puheenjohtajaksi valittiin Pasi Riipinen joka pääluottamusmieheksi siirtyessään 2006 lopussa jättäytyi pois puheenjohtajan tehtävistä ja tilalle valittiin Paavo Partanen.

PÄÄLUOTTAMUSMIEHET

Tässä yhteydessä on syytä mainita myös pääluottamusmiehet, koska heidän panoksensa on ollut osaston toiminnan kehittämisessä erittäin keskeinen.

Erittäin vaikeina alkuvuosina 64-67 tehtävää hoiti Pekka Kettunen. Vuonna 68 tehtävää hoiti Jaakko Ikonen ja hänen jälkeen Pekka Kettunen vuosina 69-70. Vuonna -71 tehtävää hoiti Kaarlo Liski. Vuodesta –72, toimi pääluottamusmiehenä Sakari Hägg, yhtäjaksoisesti 17 vuotta. Vuoden -88 loppuun. Pekka Oinonen toimi tehtävässä vuodesta -89 vuoteen -94. Vuosina 95- 96 tehtävässä toimi Tapio Lappalainen. Markku Häyrynen valittiin pääluottamusmieheksi -97, hän hoiti tehtävää vuoden 2003 kevääseen.

Markku oli myös liittotoimikunnan jäsen. Liittotasolla noteerattiin nuoren miehen lahjat, ja 2003 alkoi Markku Häyrysen ura ”liiton herrana”. Ammattinimikkeenä hänellä on Paperiliiton työsuojelusihteeri. Pääluottamusmiehenä aloitti 2003 tehtävän Kari Silvennoinen. Kari hoiti ansioikkaasti virkaansa vaikeina aikoina jolloin Lahteen rakennettiin uusi palkkarakennejärjestelmä ja ulkoistamiset alkoivat riepoitella henkilöstöryhmäämme. Vuoden 2006 lopussa Kari luopui tehtävästään ja tilalle valittiin vaalien kautta pääluottamusmieheksi Pasi Riipinen.

TYÖSUOJELUVALTUUTETUT

Työsuojelu alkoi nykyisellään Lahdessa, lain tullessa voimaan 1974.

Ensimmäiseksi valtuutetuksi valittiin Eero Taivainen, joka toimi tehtävässä vuoden -77 loppuun. Vuosina -78-81 oli valtuutettuna Juhani Salminen. Vuodesta 1982 alkaen, on nykyinen valtuutettu, Hannu Tolonen, toiminut tehtävässä pisimmän yhtäjaksoisen ajan.

Yleistä toiminnasta:

Lahden Seudun ammatillisen paikallisjärjestön jäsenenä osastomme on ollut vuoden -65 alusta lähtien, ollen edustettuna myös järjestön hallituksessa. Osastomme on ollut edustettuna myös Paperiliiton jalostusjaostossa ja tuotantojaostossa sekä liittovaltuustossa. On syytä luoda katse myös aineelliseen puoleen: Osastomme hoiti vuodesta -73 lähtien, Enso-Gutzeit Oy:n Lahden tehtaiden ruokalanpitoa, mikä ei ollut kovinkaan tyypillinen ay-toiminnan muoto. Osastomme luopui tästä tehtävästä vuoden -89 syksyllä, Uuden ruokalan valmistuttua. Yhteistoimintaa oli Lahden tehtailla kehitetty, jo varsin hyvälle tasolle, YT -lain tullessa voimaan vuonna -79.

Paikallinen neuvottelukunta, oli perustettaessa, ensimmäinen Ensossa ja valtakunnankin tasolla kärkipäässä. Myös omaisuutta on osastollemme kertynyt vuosien myötä: Ensimmäisten vuosien pienestä jäsenmäärästä johtuen, ei ollut vielä varaa muuhun, kuin toiminnalle välttämättömien hankintojen suorittamiseen. Ensimmäinen tällainen oli, puhelimen osto pääluottamusmiehen käyttöön. Ensimmäinen vapaa-ajan käyttöön tarkoitettu hankinta, oli soutuveneen osto, liiton omistamaan kesänviettopaikkaan Jaalan Puralaan.

Vuosien kuluessa tuli esiin tarve saada osastolle omat kokous- ja harrastustilat. Tähän tarkoitukseen sopiva paikka löytyikin vuonna 75, jolloin Lahden Osuuskaupalta ostettiin tyhjäksi jäänyt myymälähuoneisto, Tanssimäenkatu 2:sta Mukkulasta. Huoneisto myytiin talvella -88. Osaston virkistys- ja vapaa-ajan käyttöä varten, hankittiin vuonna 1980, osaston omistukseen Padasjoen Maakeskestä Päijänteen rannalta, 1,6 hehtaarin suuruinen maa-ala rakennuksineen. Lohkomisen yhteydessä nimeksi tuli Piilopirtti, ja se oli osaston käytössä vuoteen -88 asti.

Jäsenistön haaveena oli ollut toimitilojen saaminen keskustasta, ja se toteutui syksyllä -88. Kansankartanossa olevan Takkapirtin siirtyessä osastomme omistukseen. Myönteisenä on todettava, että hankinta vilkastutti jäsenistömme harrastus- ja virkistystoimintaa. Jäsenmäärä osastossa 2004 alussa oli Pyrolpakin ja Elofinnin työhuonekunnat mukaan lukien noin 440 työssäkäyvää henkeä.

Vuosi 2003 oli osastomme kannalta muutoksen aikaa: Monet osastomme veteraanit, jotka ovat olleet ay-toiminnan selkäranka, vuosikymmenien ajan, ovat nyt jääneet viettämään oloneuvoksen päiviä. Osa tästä joukosta on ollut mu-kana toiminnassa osaston perustamisesta lähtien. Muun muassa: Taisto Ahonen, Osmo Ahonen, Pentti Häli-nen, Pentti Kärkkäinen, Urpo Peltonen, Ossi Pesonen, Pentti Simola, Kalevi Suhonen, Tapani Suuronen, Ilkka Vaittinen ja Tarmo Vesala.

Ja näin ollen, tilanne on johtanut siihen, että tarvittiin nopeasti uusia aktiiveja. Onneksemme innostusta on löytynyt ja nuori kaarti on ottanut luottamustehtävät vastaan. Yhteiskunta, yritysmaailma ja koko ay: liikkeen toimintaympäristö on vuosikymmenten aikana muuttunut ja tuonut eteemme uudenlaisia haasteita. Voimme kuitenkin kaiken kaikkiaan tyytyväisinä todeta,että osastostamme on 40 vuoden aikana, kehittynyt nykyaikainen jäsentensä edunvalvoja.Joka voi luottavaisin mielin katsoa tulevaisuuteen.