Mikä fiilis! – Palkansaajat kampanjoivat järjestäytymisen puolesta

la 27. joulukuuta 2014 14.00.00

Tähän kysymykseen olet saattanut vastikään törmätä facebookissa tai twitterissä, ehkä myös radiossa tai televisiossa.
Kysymyksen takana ovat palkansaajat eli SAK, STTK ja Akava sekä niiden yhteinen imagokampanja järjestäytymisen edistämiseksi. Tarkoitus on nostaa esiin ammattiliittojen roolia 2020-luvun työelämässä ja herättää keskustelua ay-liikkeen työn merkityksestä sekä toimintatavoista. Järjestäytymisessä kun on kyse paljon muustakin kuin ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta tai juristipalveluista.
– Selvitykset osoittavat, että yksi keskeinen syy olla kuulumatta liittoon on tiedon puute: Ei tiedetä, mitä liitot tekevät ja miten ne vaikuttavat. Tietoa toki on tarjolla paljonkin, mutta vähän paperinmakuisena, kertoo SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula.
– Nyt teimme erilaisten, pitkien asiakirjojen sijaan markkinointiviestinnän kampanjan, jolla haluamme tukea liittojemme jäsenhankintatyötä. Muistutamme, että ammattiliitossa jokainen voi olla mukana päättämässä siitä, mihin suuntaan työelämä menee ja millaista töissä on, sanoo järjestöjohtaja Risto Kauppinen Akavasta.
Järjestäytymisaste Suomessa on yhä Euroopan korkeimpia ja joidenkin liittojen jäsenmäärät jatkavat kasvuaan, mutta yhä useampi nuori jättää liittymästä ammattiliittoon. Pelkät työttömyyskassat eivät tarjoa samanlaisia palveluja tai mahdollisuutta kehittää työn ja arjen yhdistämistä kuin jäsenyys ammattiliitossa.
– Erityisesti nuorille on hyvä kertoa mahdollisimman konkreettisesti ja puhuttelevasti, mistä järjestäytymisessä ja ay-liikkeessä on kyse. Siksi aloitimme tämän kampanjan, kertoo STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja.

Pönöttäjästä toimijaksi

Ay-liike näkyy julkisessa keskustelussa lähinnä erilaisten työmarkkinaneuvotteluiden tai lakkojen aikana. Niiden välissä tapahtuva jatkuva työelämän kehittäminen sekä muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen jäävät näkymättömiin.
– Meitä pidetään usein ei-liikkeenä, äijämäisenä, pönöttävänä ja patsastelevanapoliittisena kollektiivina, joka ei huomioi yksilön tarpeita. Kaikki tämä antaa meistä mielikuvan, jonka mukaan olisimme menneen maailman kansanliike. Sen sijaan, että tuijottaisimme menneisiin saavutuksiin, haluamme kertoa 2020-luvun ay-liikkeestä ja kutsua kaikkia mukaan sen kehittämiseen, Harjula kuvailee.

Liittojen kampanjoiden tukena

Keskusjärjestöjen kampanja on imago- eikä jäsenhankintakampanja. Sen tärkein tavoite on tukea liittojen omia kampanjoita siten, että kattokampanjan viestiä voidaan hyödyntää eri tavoin liittojen jäsenhankinnassa.
Keskusjärjestökampanjan teemat on valittu kaikille järjestöille yhteisten tavoitteiden pohjalta: SAK:ta, STTK:ta ja Akavaa yhdistävät esimerkiksi tasa-arvoon, työhyvinvointiin, säällisiin työaikoihin ja -tapoihin sekä työn ja yksityiselämän hyvään yhteensovittamiseen liittyvät tavoitteet.
Kampanja näkyy facebookissa, twitterissä, Instagramissa ja Youtubessa, radiossa ja televisiossa, kaduilla ja sanomalehdissä.
– Kampanjan rakenne on sellainen, että varsinaisena kampanja-aikana liitot voivat hyödyntää kampanjan elementtejä järjestäytymisen edistämiseen liittyvässä työssä. Verkossa, messuilla ja erilaisissa tapahtumissa, kertoo asiakkuusjohtaja Mari Storhammar mainostoimisto Avalonista.


Jokaisella on oikeus ammattiliittoon, mutta yllättävän monelle järjestäytyminen ei ole tullut edes mieleen – vielä. Kampanjan tavoite on innostaa keskustelemaan, mikä on tänä päivänä fiilis työelämässä ja pohtimaan, kannattaisiko asioille tehdä jotain.

#mikäfiiilis

Takaisin Tiedotteet-sivulle