Liittojen työsuojelusuositus

Suositus keskusjärjestöjen sopimuksen työsuojelu-yhteistoiminnasta työpaikoilla soveltamisesta paperiteollisuudessa

Yleistä

Keskusjärjestöjen välillä 10.9.1990 allekirjoitetun työsuojelu-yhteistoimintasopimuksen lisäksi tulee huomioida seuraavat työehtosopimuksen työsuojelua koskevat määräykset:

- ulkopuolisen työvoiman käyttö (1 §)
- työnopastus (5 §)
- vuorovapaamääräykset (6.12.2 §)
- hätätyö (7 §)
- rationalisointi-/projektiyhteistyö (16 §)
- työturvallisuus (27 §)
- työsuojeluvaltuutettu (32 §)
- koulutus (34 §)

Keskusjärjestöjen koulutussopimuksessa määritellään lisäksi työsuojeluvaltuutetun, varavaltuutetun, työsuojelutoimikunnan jäsenen sekä työsuojeluasiamiehen oikeudesta koulutukseen.

Liitot suosittelevat työehtosopimusmääräysten ohella seuraavien ohjeiden noudattamista.

Työsuojeluorganisaation tarkistaminen

Työsuojeluyhteistoiminta järjestetään paikallisesti sopien. Työpaikkakohtaisesti etsitään työpaikan olosuhteisiin parhaiten sopiva yhteistoiminnan muoto kuten esimerkiksi tuotanto-linjakohtainen ja pienryhmämuotoinen työsuojeluyhteistyö. Päivittäinen työsuojelutyö toteutetaan linjaorganisaatiossa osana normaalia tuotantotoimintaa.

Työsuojelutyön tuloksellisuuden kannalta on tärkeää työsuojeluorganisaation, linjajohdon, henkilöstöhallinnon sekä työterveyshuollon yhteistyö. Yhteistyön kannalta korostuu työsuojeluorganisaation tarve saada tietoa työpaikan uudistus- ja muutossuunnitelmista.

Valintojen suorittaminen

Ennen työsuojeluorganisaatioiden valintoja työnantaja ja henkilöstöryhmien edustajat selvittävät työsuojelun toimialueet, henkilöjäsenten lukumäärät ja vaalijärjestelyyn liittyvät yhteistyöasiat.

Valinnat suorittaa kukin henkilöstöryhmä keskuudessaan vakiintunutta menettelyä käyttäen ja ilmoittaa valinnoista kirjallisesti työsuojelupäällikölle.

Yhteistoimintaelimet

Paperiteollisuudessa on yleisesti sovittu linjaorganisaatioon sopeutetusta ns. turvapari - työsuojeluyhteistyöstä. Tällöin yhteistyö toteutuu esimiehen ja alaisen välillä pienryhmässä.

Toimintaa koordinoi työsuojelutoimikunta tai muu yhteis-toimintaelin.

Työsuojeluyhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että koko henkilöstö yritysjohdosta työntekijöihin suhtautuu siihen myönteisesti.

Yhteistoimintatehtävät

Työsuojeluyhteistoimintaan sisältyviin asioihin kuuluvat mm. työsuojeluyhteistoimintasopimuksen 3 §:ssä luetellut tehtävät.

Työkykyä ylläpitävä toiminta

Työsuojeluorganisaatio osallistuu keskusjärjestöjen työsuojelu-yhteistoimintasopimuksen 4 §:n edellyttämän työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan työpaikalla sekä edistää toiminnalle myönteisen ilmapiirin muodostumista.

Työsuojeluorganisaatio seuraa henkilöstön työssä selviytymistä ja laatu tarvittaessa ohjeita, joilla tätä toimintaa tarvitsevat henkilöt ohjataan asiantuntijoiden hoitoon.

Edustus työsuojeluyhteistoimintaelimessä

Työpaikan työsuojelutoimintaa koordinoivan elimen kokoon-panossa noudatetaan työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen (954/73) 27 §:n määräyksiä.

Työsuojelupäälliköllä ja -valtuutetulla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa työsuojeluyhteistoimintaelinten kokouksissa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävien kirjaaminen

Työsuojeluvaltuutetun tulee pitää tehtäviensä hoitamisesta tuntikirjanpitoa työsuojelusopimuksen 7 §:n mukaisesti. Kirjanpidolla tarkoitetaan tehtävien laadun ja siihen käytetyn ajan kirjaamista, kuten esimerkiksi tarkastus, kokous, toimistotyö tai neuvottelu. Liitot suosittelevat, että työsuojeluvaltuutettu pitää tuntikirjanpidon ohella päiväkirjaa, johon yksityiskohtaisemmin merkitään esimerkiksi tarkastuksissa havaitut puutteet ja epäkohdat.

Varavaltuutettu

Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi. Valtuutus tehtävien hoitoon alkaa heti, kun työsuojeluvaltuutettu on antanut ilmoituksen estymisestään ja varavaltuutetun tehtävään siirtymisestä.

Kokonaan työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun oltua estynyt vähintään kolmen työpäivän ajan siirtyy varavaltuutettu hoitamaan edellä mainittuja tehtäviä työstä vapautettuna. Mikäli valtuutetun este on tiedossa vähintään kolme päivää ennen esteen alkamista, on varavaltuutetulla oikeus hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä esteen alkamisesta lukien.

Osittain työstä vapautetun valtuutetun esteen kestäessä yli viikon siirtyy varavaltuutettu hoitamaan valtuutetun tehtäviä neljännestä päivästä lukien. Varavaltuutettu on oikeutettu työstä vapautukseen sovittuina työsuojeluvaltuutetun työstävapautuspäivinä.

Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä vähintään viikon ajan siirretään varavaltuutettu hänen sitä halutessaan päivätyöhön.

Ensimmäinen varavaltuutettu on työsuojeluvaltuutetun varamies. Mikäli ensimmäinen varavaltuutettu on oman vuorovapaansa tai muun esteen, esimerkiksi tuotannollisten tai teknisten syiden, johdosta estynyt hoitamasta valtuutetun sijaisuutta, voidaan paikallisesti sopia siitä, että toinen varavaltuutettu toimii valtuutettuna.

Työsuojeluvaltuutetun tulee ilmoittaa esteellisyydestään työsuojelutehtäviin työnantajalle sekä sijaiseksi tulevalle varavaltuutetulle todistettavasti.

Työsuojeluasiamies

Työsuojeluasiamies on tuotantolaitoksen yhden tai useamman osaston tai muun sovitun alueen työntekijöitä työsuojelu-yhteistoiminnassa edustava henkilö.

Työsuojeluasiamiehen toimialue muodostuu paikallisesti sovittavasta, asiamiehen työtuntemuksen perusteella hallittavasta alueesta. Toimialueen muodostamisen yhteydessä on otettava huomioon mm. kyseessä olevan asiamiehen mahdollisuudet tavata alueensa työntekijöitä huomioiden vuorotyön ja prosessin aiheuttamat seikat.

Työsuojeluasiamiehen tehtävät

Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on perehtyä toimialueensa työolosuhteisiin ja vaaratekijöihin niitä säännöllisesti tarkkailemalla ja tarvittaessa huomauttaa työsuojeluohjeiden noudattamisesta. Asiamiehellä on oikeus osallistua toimialueellaan suoritettavaan työsuojelutarkastukseen tai tutkimukseen.

Mikäli asiamiehelle kuuluvien työsuojelutehtävien hoito ei ole mahdollista oman työn lomassa, voidaan paikallisesti sopia menettelytavasta työsuojeluasiamiehen työstä vapauttamiseksi työsuojelutehtävien hoidon ajaksi.

Työsuojeluasiamiehellä on oikeus osallistua työajallaan paikallisesti sovittuihin työsuojeluvaltuutetun kutsumiin työsuojeluasioita käsitteleviin kokouksiin. Työnantajan edustaja voi antaa informaatiota esim. työpaikan uudistus- ja muutossuunnitelmista ko. tilaisuudessa.

Työajan ulkopuoliset tehtävät

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 32 §:n 6.4 kohdassa sovittu työsuojeluvaltuutetulle palkkakausittain maksettava lisäkorvaus kattaa keskusjärjestöjen välisen työsuojelu-sopimuksen 14 §:n 3 kappaleessa tarkoitetun työsuojelu-valtuutetulle työajan ulkopuolisista tehtävistä maksettavan korvauksen.

Metsäteollisuus Ry
Paperiliitto R.y
16.11.1993